Yhdessä asiassa Halla-aho on osin oikeassa

31.5.2021

Puheenjohtaja Jussi Halla-aho linjasi 29.5. Perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksessa puolueen työmarkkinalinjaa. Yle kirjoitti Halla-ahon puhuneen näin:

”Suomen työllisyysastetta ei saada korjatuksi niin kauan, kun ay-liike vastustaa työttömyysturvan ja irtisanomissuojan heikennyksiä, paikallisen sopimisen lisäämistä, työehtosopimusten yleissitovuuden purkamista ja lakko-oikeuden rajoittamista. Työnantajapuolelta taas puuttuu Halla-ahon mukaan ymmärrys siitä, että myös työntekijöiden neuvotteluasema on turvattava jollakin tavalla.

Ratkaisuksi Halla-aho esittää työperäisen maahanmuuton rajoittamista. Hänen mukaansa ulkomailta Suomeen tuleva työvoima vääristää työmarkkinoita, sillä työperäiset maahanmuuttajat suostuvat hänen mukaansa suomalaisia heikompiin työehtoihin ja palkkaan.”

Perussuomalaisten hallitessa keppiä tulisi siis työttömille työttömyysturvan leikkauksilla. Heikennys tarkoittaa joko ansiosidonnaisen työttömyysturvan päivien vähentämistä tai tason leikkaamista eli pienempää turvaa.

Ja avataanpa hieman mitä tarkoittaa työntekijälle irtisanomissuojan heikentäminen, paikallisen sopimisen lisääminen, yleissitovuuden purkaminen ja lakko-oikeuden rajoittaminen.

Irtisanominen Suomessa ei ole tälläkään hetkellä vaikeaa. Yritys voi irtisanoa ja lomauttaa niin tuotannollisilla kuin taloudellisilla perusteilla sekä irtisanoa myös toki silloin, jos työntekijä ei hoida hommiaan. Toinen juttu on se, osataanko yrityksessä irtisanomiseen liittyviä lain pykäliä. Irtisanomissuojan heikentämisellä voi tarkoittaa kahta asiaa: joko on tarkoitus avata yritykselle vielä helpommaksi sitä, miten työntekijästä pääsee eroon tai sitten on tarkoitus lyhentää irtisanomisaikoja.

Paikallinen sopiminen on työehtosopimusneuvotteluiden kesto aihe. Työehtosopimuksissa on paljon kohtia, joista työntekijä, luottamusmies ja/tai pääluottamusmies saa paikallisesti sopia toisin. Tämä ei ilmeisesti vielä riitä, vaan tahtotilana on se, että työntekijä ”saa” paikallisesti sopia toisin kaikista työehdoistaan. Eli esimerkiksi työhaastattelutilanne voisi olla tällainen: ”Työehtosopimus antaa alan vähimmäistuntipalkaksi 11 euroa tunnissa. Otan sinut töihin, jos tuntipalkaksesi käy 8 euroa tunnissa.” Ja sitten asiasta joko tehdään tai ei tehdä paikallinen sopimus. Ja jos riittävän moni suostuu työehtosopimusta heikommalla palkalla tulemaan töihin, niin ilmeisesti heikennetyllä irtisanomissuojalla voi laittaa niitä työntekijöitä pihalle, jotka eivät ole samaan suostuneet.

Työehtosopimusten yleissitovuudesta kirjoitin joku aika sitten laajemmin täällä. Yleissitovuuden purkaminen tarkoittaa, että isolla osalla työntekijöistä ei ole jatkossa työehtosopimusten antamia vähimmäisehtoja. Suomessa järjestelmä on rakennettu reilussa sadassa vuodessa sellaiseksi, että työntekijöiden työehdot tulevat työehtosopimuksista ja koska iso osa yrityksistä on niin sanotusti järjestäytymättömiä eli eivät kuulu työnantajaliittoon, niin silloin työehdot tulevat yleissitovuuden kautta.

Ja lakko-oikeus. Työntekijät saavat lakoilla puolustaa työehtojaan, kun työehtosopimus ei ole voimassa. Myös toisten alojen työntekijät saavat tukilakoilla tulla avuksi. Alle kaksi vuotta sitten postilaiset saivat isot tukilakot avuksi, kun työnantaja koitti heikentää heidän työehtojaan todella voimakkaasti. Jos työnantaja olisi onnistunut, kahden tonnin kuukausipalkoista olisi leikattu noin 30 %. Ilman muiden alojen tukilakkoja työnantaja olisi tuossa todennäköisesti onnistunut. En siis pysty mitenkään kannattamaan lakko-oikeuden rajaamista.

Tästä kaikesta vastineena Halla-aho on halukas rajoittamaan työperäistä maahanmuuttoa. Ja tässä kohtaa päästään siihen mistä olen osin hänen kanssaan samaa mieltä, mutta toki ratkaisisin asian eri tavalla kuin hän. Halla-aho on oikeassa, että useat maahanmuuttajat suostuvat suomalaisia heikompiin työehtoihin ja palkkaan. Maahanmuuttajat haluavat töihin, tehdä osansa yhteiskunnassamme ja parantaa omaa elintasoaan palkkatyöllä. Näinhän me toivommekin heidän tekevän. Heikko työmarkkina-asema, mahdollisesti huono kielitaito ja usein myös pelko liittyä liittoon, altistaa maahanmuuttajat useammin sille, että heille maksetaan joko laittomasti työehtosopimusta heikompaa palkkaa tai heidän työpanosta hyväksikäyttämällä työehtosopimuksen palkkataso saadaan pidettyä mahdollisimman matalana. Näin on muun muassa pääkaupunkiseudun sanomalehdenjakelussa, jossa yli 90 prosenttia lehdistä jaetaan maahanmuuttajien toimesta. Ilman maahanmuuttajia Hesari ei tulisi tällä hetkellä jaetuksi.

Olen usein eri yhteyksissä sanonut, että useilla aloilla työvoimapula on yhtä kuin halvan työvoiman pulaa. Tätä asiaa yritetään nyt näköjään perussuomalaistenkin toimesta ratkaista niin työehtosopimuksia romuttamalla kuin työperäistä maahanmuuttoa rajoittamalla. Maksumiehenä tai -naisena on molemmissa vaihtoehdoissa työntekijä, joka on syntynyt Suomessa tai maahanmuuttaja. Todennäköisesti molemmat.

Heidi Nieminen
puheenjohtaja