PAU viestii ja uutisoi aktiivisesti
ajankohtaisista asioista.
Seuraa liiton viestintää.
12.5.2023
Eduskuntavaalien alla keskeiseksi vaaliteemaksi nousi talouspolitiikka. Tarkemmin sanottuna maamme julkinen velka.
Oppositiopuolueet, erityisesti kokoomus, sai velkaantumisesta hyvän vaaliteeman. Kun puhutaan miljardeista, niin suuret luvut ylittävät kaltaiseni tavallisen kaduntallaajan ymmärryksen. Sitten kun näiden miljardien yhteydessä valtionvelasta käytetään erilaisia suuruutta kuvaavia adjektiiveja, kuten ”valtava” ”jättimäinen”, rahaa on suorastaan ”lapioitu” jonnekin ja hallituksen taloudenhoito, ei siis talouspolitiikka, on ollut ”holtitonta”, niin pelotevaikutus on tehokas.
Velalla pelottelu puree kansaan. Harva ymmärtää valtavia miljardiluokan summia, tämä tekee asiasta hyvin vaikeasti hahmotettavan. Kun emme hahmota asiaa, niin helposti vertaamme sitä omiin kokemuksiimme velasta.
Velkaa pidetään ei toivottavana asiana, peräti moraalisesti epäilyttävänä. Kun varsinkin Marinin hallituksen politiikka oli, opposition retoriikan mukaan, holtitonta ja velkaa on otettu niin paljon, että sitä ei pystytä maksamaan edes takaisin, niin herätetään tietoista pelkoa ja paheksuntaa.
Siinä ei paljon sen kaltaiset faktat paina, että valtionvelka on aivan eri asia, kuin kotitalouden velka tai se, että Suomen julkinen velka on EU-maiden keskitasoa.
Vaaleissa ykköseksi selvinneen kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo, kansanvallan periaatteiden mukaan on ryhtynyt kasaamaan Suomeen enemmistöhallitusta yhdessä perussuomalaisten, Rkp:n ja kristillisdemokraattien kanssa.
Koska kokoomuksen vaaliretoriikan mukaan Suomi on velkaantunut holtittomasti, on hallitus valtiovarainministeriön virkamiesten arvioon pohjautuen sopeuttamassa maamme taloutta kuudella miljardilla eurolla hallituskauden aikana.
Tuo ”sopeuttaminen” tarkoittaa myös väistämättä leikkauksia. Kun valtion menoista arvoilta 80 % koostuu sosiaali- ja terveys, koulutus- ja armeijan menoista, on ilmiselvää, että kun kuuden miljardin sopeutusta tehdään, niin leikkaukset kohdistuvat mm. tarveharkintaisiin etuuksiin ja tulonsiirtoihin.
Sitten kun muistamme, että paraneva työllisyys on hyväksi valtion taloudelle ja hallituspuolueissa esiintyvän näkemyksen mukaan mm. papukaijamaisesti toistetun, paikallisen sopimisen lisääminen ja lakko-oikeuden rajoittaminen ovat erinomaisia työllisyyttä edistäviä toimia, mennään palkansaajaliikkeen kannalta herkälle alueelle.
On varsin todennäköistä, että Orpo saa muodostettua hallituksen ja vaalien alla puhutun mukaan ryhtyy leikkaamaan mm. asumistuesta ja työttömyysturvasta. Indeksiin sidottujen tulonsiirtojen ostovoimaa heikennetään indeksijäädytyksin, toisin sanoen hintojen noustessa etuuden määrä ei nouse, vaan oikeastaan laskee.
Työllisyystoimena nostetaan pöydälle tuo elinkeinoelämän unelma, paikallinen sopiminen ja siinä samalla menee työmarkkinoiden ”joustavoittamistoimena” lakko-oikeuden rajoittaminen.
Jokainen voi miettiä mitä kuvatut leikkaukset tekevät erityisesti pienipalkkaisille ammattiyhdistysliikkeen jäsenille ja mikä on julkilausumaton päämäärä paikallisella sopimisella (sanelulla) ja lakko-oikeuden rajoittamisella.
Leikkaukset tarkoittavat työttömien aseman kurjistamista ja työssäkäyvien köyhien määrän lisääntymistä. Niin sanottujen joustavoittamistoimien tarkoitus on leikata ammattiyhdistysliikkeeltä kynnet ja kulmahampaat.
Ammattiyhdistysliike ja toivottavasti perinteiset työväenpuolueetkaan, SDP ja Vasemmistoliitto, eivät voi hyväksyä edellä kuvaamiani toimia.
Oletan, että oikeistokonservatiivinen hallitus ryhtyy laittamaan suunnitelmiaan heti toimeen.
Siinä tilanteessa on ammattiyhdistysliikkeen paikka näyttää tarpeellisuutensa. On yleistä tietoa, että järjestäytyminen on heikentynyt viime vuosikymmenien aikana. Liittoihin kuuluminen on nähty tarpeettomaksi.
Nyt on palkansaajaliikkeen mahdollisuus ottaa paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa työntekijöiden, työttömien ja muiden heikossa asemassa olevien puolesta taistelijana.
Heikkojen puolesta tulee olla valmis riittävän koviin toimiin.
Muuten tulee Orpo olo, kun leikkaukset alkavat Purra.
Juha Jaatinen
Koulutus- ja järjestötoimitsija
25.1.2018 - Juha Torvinen