Uudet sähköavusteiset kärryt ja mopot jakelutyön keventäjänä

13.8.2018

Tarkastelen tässä bloggauksessa uusien jakelutyön keventämiseen tähtäävien apulaitteiden mahdollisuutta niin jakelutyön helpottamisen, kuin talon imagonkin kannalta. Omassa työssäni olen varsin konkreettisesti nähnyt, miten jakelutyön raskaus toistoineen ja epäergonomisine työasentoineen ennemmin tai myöhemmin vaikuttaa työntekijän terveyteen haittaavasti. Nivelreuma, nivelrikko, lanneselän kiputilat ja iskiasoireyhtymä (välilevytyrä, välilevyn pullistuma, iskias) sekä niska-hartiaseudun kiputilat ja oireyhtymät ovat yleisimpiä tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Nämä sairaudet aiheuttavat huomattavan määrän työstä poissaoloja. En puutu sen enempää keskeneräiseen jakelun sisätyön reseptiin, mutta näitä tekniikan tuomia apuja voin hiukan pohtia.

Olemme tännekin saaneet kokeiluun sähkökäyttöisiä jakelukärryjä ja sähkömopoja peräkärryineen. Näitä laitteita on Postin toimesta jo jonkin aikaa käytetty Helsingissä ennen kuin niitä on alettu tuoda käyttöön muuallekin Suomeen. Sähkökärryille on suunniteltu myös esim. nippujen ja jopa pienten pakettien kuljettamista. Lisäkäyttöäkin mahdollisesti löytynee, kunhan asiat etenevät. Sähkökäyttöiset mopot on rakennettu suuriakin kuormia silmälläpitäen. Tahtoo sanoa, että ne ovat raskaita laitteita, mutta niissä on varsin suorituskykyinen moottori. Mopo siis kiihtyy huippunopeuteensa yllättävänkin ripeästi. Siinäkin on omat vaaransa ja tarkkana on kuljettajan oltava. Todennäköisesti näillä kuitenkin tullaan postia jakamaan lähinnä kaupunkialueilla. Entä miten laitteet käyttäytyvät hankalissa olosuhteissa, kuten mäkisissä maastoissa, liukkailla tai lumipöpperöisillä teillä peräkärryn kanssa? Täällä Jyväskylässä ainakin mäkiä riittää. Sähköapujen maantieteellinen sijoitus on vielä osin arvoitus, mutta sen verran jo tiedetään, että puhutaan 2 miljoonan euron investoinnista. Se on sen luokan investointi, että ei tässä kovin kevyin perustein olla liikkeellä, vaan jakelua halutaan tosiaan keventää missä voidaan ja kokemuksia haetaan jatkoa varten. Tämän haluan nähdä positiivisena asiana.

Kirkuvan keltaiset sähköavut herättävät myös huomiota ja kiinnostusta missä liikkuvatkin. Eihän tällaisia ennen ole ollut. Alueellani täällä Jyväskylässä ovat postimopojen kuljettajat raportoineet asiakkaiden olevan aidosti kiinnostuneita ja tulleet juttusille. Niin valtakunnallisissa kuin paikallisissa lehdissäkin on ollut juttuja, joissa on paneuduttu näihin sähköapuihin. Positiivinen kiinnostus ja etenkin positiivinen palaute on viime vuosina valitettavasti ollut liki kadoksissa juuri näissä samoissa piireissä. Laitteilla voimme saada arvaamatonta pr-hyötyä niin talolle kuin työntekijöillekin. Jospa kansa kuitenkin on postinsa puolella, kunhan vaan oikeanlaisilla asioilla se saadaan esiin. Ehdottoman tärkeänä näen myös sähkökärryjen ja -mopojen käyttäjien huolellisen perehdyttämisen ennen ensimmäistäkään metriä itse piirillä. Niin kärry kuin mopokin ovat molemmat painavia jo ilman kuormaakin. Siihen vielä täysi lasti nippuja, lehtiä, mainoksia niin ääritilanteissa laitteiden käyttäytyminen voikin olla ihan erilaista kuin toimipaikan pihassa kokeilurullailu.

Sähkökärryn ja -mopon kanssa liikuttaessa asiat ovat vielä uusia ja meillä on ollut tutkittavana jo yksi sähkökärryn kanssa tapahtunut tapaturmakin, valitettavasti. Kärryn saa liikkeelle nopeasti, mutta isolla kuormalla lastatun kärryn tai mopon pysäyttäminen ei välttämättä olekaan yhtä nopeaa: kärry nimittäin saattaa liikkua vielä pikkuisen täydestä jarrutuksesta huolimatta, jolloin kärry voi osua jalankulkijaan tai ajoneuvoon. Varsinkin kaupunkioloissa tulee eteen yllättäviä ja nopeita tilanteita, joissa ei aina ole riittävästi aikaa reagoida estääkseen vaaratilanteen. Lapset mielellään leikkivät vailla huolen häivää samalla kun liikenteessä, parkkipaikoilla tai porttikongeissa tulee autoa eteen kuin taiottuna. Onhan näitä. Ennakointi sekä turhan kiireen ja vauhdin välttäminen korostuvat entisestään. Se, mikä on jalkaisin ja ”perinteisten” työntökärryjen kanssa kuljettaessa opittu jo selkäytimiä myöten, täytyy ikään kuin opetella uudelleen.

Oikein käytettynä uudet sähköiset apumme tuovat varmasti kaivattua helpotusta työhön. Etenkin ikääntyvillä työntekijöillä kaikki järkevä työn kevennys on hyvästä. Siksi näistä laitteista onkin saatava mahdollisimman paljon kokemusta ja käyttäjien palautetta jatkoa silmällä pitäen.

Kehitystyöhön on nyt hyvä sauma päästä vaikuttamaan ja toivottavasti saadaan näitä laitteita mahdollisimman laajasti käyttöön sinne missä posti nyt jaetaan muulla tavoin kuin autolla.

Samalla haluan mainita myös autolla suoritettavasta jakelusta. Kaluston kunto on jatkuvasti heikentynyt ja toivottavaa olisi, että kalustoa uusittaisiin tiheämmin, sillä autot ovat usein joko korjaamolla tai odottavat korjaamolle pääsyä niissä ilmenevien vikojen vuoksi. Monesti autojen erilaiset hälytysvalot palavat ja silti niillä ajellaan, vaikka autojen käyttöohjeet ohjeistavat aivan muuta. Kaikkein huonokuntoisimpia ovat yleensä ns. vara-autot. Autojen viat haittaavat varsinaisen työn tekemistä eli postin jakelua.

Edelleen kalustossa on myös paljon autoja ilman ilmastointia ja ne ovat kuin liikkuvia tynnyrisaunoja silloin kun ulkona on lämmintä, kuten tänäkin kesänä on ollut jo pitkään. Ilmastoidussa autossa työntekijä säilyy vireänä ja tarkempana koko reitin ajan ja ilmastoidussa autossa työskentelyn terveysvaikutukset ovat huomattavia. Toivottavaa onkin, että myös autoasiat saataisiin pian hyvään kuntoon, sillä jakelutyössä tehdään pitkiä päiviä autossa istuen.

Tämä olkoon viestinä kentältä kaikille heille, jotka asiaan voivat vaikuttaa.

Terveisin Pauli iltola, työsuojeluvaltuutettu 40–44/viestinvälitys.