Sana luottamuksesta, toinen solidaarisuudesta

25.1.2018

Luottamuksesta on puhuttu viime aikoina kosolti. Eikä niin kovin positiivisessa mielessä. Olen pyhässä yksinkertaisuudessani uskonut siihen, että jos sotain jostain sovitaan, niin se pitää eli sopijaosakumppanit luottavat toisiinsa. Näin varmaan on joskus ollutkin, mutta eipä pelitä enää nykypäivänä. Tästä osuvina esimerkkeinä esimerkiksi se, että taannoin tehtiin valtakuntaan ns. ”kiky”- sopimus ja sen kuittaamisen yhteydessä valtiovalta eli hallitus lupasi vetää työttömyysturvaan suunnittelemansa heikennykset pois. Mutta kuinkas nyt sitten on käynytkään? KiKy on voimassa, mutta vastoin lupaustansa, hallitus ajoi läpi aktiivimalliksi nimittämänsä työttömiin kohdistuvan kyykytyksen. Ja työväestö nyt syystä nousemassa barrikadeille.

Toisena esimerkkinä mainittakoon oman alamme TES-kuviot. Syksyllä syntyi TES-neuvottelutulos hyvissä ajoin, ennen vanhan sopimuksen päättymistä. Ainoastaan palkkaratkaisu jäi korotusten suuruuden osalta auki, se kun sidottiin AKT:n ja ALT:n tekemän ratkaisun mukaisesti muutaman teollisuuden alan palkkaratkaisuihin. Ja tähän em. kuvioon luotettiin, olihan se moneen kertaan valmiiksi taputeltu ja kätelty.

No kuinkas sitten kävikään, kun noita muitten alojen palkkaratkaisuja rupesi valmistumaan. Eipä enää mennytkään niin kuin Stromsössä, vaan työnantajaliitto heitti esityksenään jotain aivan muuta kuin mistä syksyllä puhe oli ja niinpä ratkaisun tekeminen siirtyi syksyllä sovitun kuvion mukaisesti valtakunnansovittelijalle. Näin ei olisi käynyt, jos lupaukset olisi pitäneet ja luottamus täten osoittanut olevansa arvoisensa.

Sitten solidaarisuudesta sananen. Olin tiistaina 23.1. Messukeskuksessa, SAK- laisten ammattiliittojen hallintojen yhteiskokouksessa. Tuossa tilaisuudessa peräänkuulutettiin kovasti solidaarisuutta. Tilaisuuden sisältö huomioiden, kantaa otettiin monin eri suin solidaarisuudella työttömiä kohtaan. Asiana varsin kannatettava kuvio. Mutta mietitäänpä liittojen toitottamaa solidaarisuutta hieman toisesta näkökulmasta. Muutama vuosi sitten teki muuan SAK:n ammattiliitto työehtosopimukseensa lisäyksen, jonka mukaan osoitteellista postia voitaisiin jatkossa jakaa heidän tekemänsä tessin mukaisesti. Eihän tuossa sinänsä mitään uutta, onhan näitä ns. ”rinnakkaistessejä” ollut ennenkin. Mutta nyt tilanne olikin se, että tuon tehdyn sopimuksen mukaisesti mm. palkkaus on jotakin aivan muuta kuin meidän VVL- tessissä. Eikä todellakaan korkeampi. Tätä halvempaa tessiä hyväksi käyttäen lähti Postin kilpailijat pikku hiljaa liikkeelle ja aina enenevissä määrin saivat houkuteltua Postilta asiakkaita itselleen.

Viime syksynä tämä kyseinen ammattiliitto ja ao. työnantajaliitto muuttivat tuon tessinsä soveltamisalaa siten, että nyt sitä voi soveltaa ”kaikenlaiseen postinjakeluun ja siihen liittyvään liiketoimintaan”. Eli tulivat lopullisesti rakentamaan meidän tontille, edelleen halvemmin työsuhteen ehdoin.

Eli se siitä ”järjestöperheen solidaarisuudesta”.

Luonnollisesti olemme mekin tunkeutuneet toisten alojen työehtokenttiin näitten Postin lanseeraamien, mitä erilaisimpien Hoiva-, HOME- yms. palvelujen myötä. Mutta ero tuohon kertomaani TES-shoppailun mahdollistavaan kikkailuun on se, että me emme tee noita työtehtäviä halvemmin työsuhteen ehdoin kuin mitä alalla yleensä noudatetaan, useimmiten varsin päinvastoin. Ja siinä ei mielestäni ole mitään epäsolidaarista ja tuomittavaa.

Summa summarum, vaikkakin nykypäivänä poliittista ja työelämän menoa voisi kuvailla lauseella ”kaikki on paskaa, paitsi kusi”, niin toivottavasti tuo työttömiin kohdistuva nykyhallituksen kyykytys vedetään takaisin ja täten voidaan huomata solidaarisuutta jonkun verran esiintyvän.

Ja onneksi meillä Ystävät, joihin voimme luottaa eli ei peliä vielä täysin menetetty ole!

Talvisin terveisin

Juha ”Jiitee” Torvinen, valtakunnallinen pääluottamusmies eli kuutiopää