SAK:n edustajiston jälkilöylyistä

26.11.2021

Viime viikon SAK:n edustajiston kokouksessa pidettiin puheenvuoroja työehtoshoppailun loppumisen puolesta, joka on johtanut laajaan keskusteluun. Myös omalta osaltani käytin samasta aiheesta puheenvuoron.

Viikkoa myöhemmin Teollisuusliiton liittovaltuuston kokouksessa noteerattiin puheenvuoroni, jossa arvioitiin kaikuvan sitä, ettei taustoja tai asiaa tunneta.

Voimme itse kukin arvioida asiat miten parhaaksi koemme, mutta mielestäni tässä on juuri koko yhteisen ay-liikkeemme ydinongelma: sen sijaan, että arvioimme toistemme kaikuja, meidän pitäisi entistä enemmän lisätä dynaamista vuorovaikutusta, koordinaatiota ja toimenpiteitä keskenämme. Silloin olisimme yhdessä vahvempia.

Väärässä ovat kyseenalaistajat, jotka eivät historiaa tunne. Vika on näin ollen heissä. Puheenvuorossani olisin toki voinut syventyä vielä enemmän menneisyyteen, jotta menettäisin mahdollisuuden katsoa tulevaisuuteen. Helmikuussa ilmestyneessä työtuomioistuimen lausunnossa (TT 16:2021) perattiin jo sen verran perusteellisesti jakelualan työehtosopimuksen taustoista ja historiasta, etten siihen halunnut enää puheenvuorossani palata. Sen verran oli kipeää luettavaa. Taustalla on tietysti paljon muutakin.  

Jotta tahattomasta väärinymmärryksestä vältyttäisiin, niin varmaan olisi toivottavaa, että puheenvuoroni tulisi myös luetuksi. En ole missään kohtaan syyttänyt yhtäkään ammattiliittoa työehtoshoppailun harjoittamisesta, sillä sen voivat tehdä vain työnantajat. Olen sen sijaan väkevästi kritisoinut osan ammattiliittojen mahdollistaneen työehtoshoppailua, solmimalla alalle heikomman työehtoehtosopimuksen verrattuna alan yleissitovaan työehtosopimukseen. Osuutensa ammattiliitoilla on ollut työehtoshoppailussakin. Ymmärrän hyvin, että tämä voidaan nähdä myös syyttelynä. Syyttelyllä ei toki asioita edistetä, mutta kysynkin mikä avuksi, jotta vihdoin ryhdyttäisiin korjaustoimenpiteisiin? 

Filip Djordjevic
Pakettilajttelija
PAUn valtuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja