PAU viestii ja uutisoi aktiivisesti
ajankohtaisista asioista.
Seuraa liiton viestintää.
8.4.2022
10.4.2022 Paperiliiton lakko UPM:n työpaikoilla on kestänyt 100 päivää. Koska UPM ei kerro lakon taloudellisia vaikutuksia, on niistä eri analyytikoiden arvioita. Yleisesti on käytetty lukuna 2-3 miljoonan euron tulosmenetystä per lakkopäivä. Eli tässä vaiheessa UPM:n omistajat ovat menettäneet rahaa lakon vuoksi 200–300 miljoonaa euroa.
Sen verran monta lakkoa olen oman liiton osalta käynyt läpi, että tiedän jäsenistön odotusten nousevan lakon edetessä. Lakkoon ei mennä turhaan vaan harkiten ja sillä halutaan saavuttaa se, mitä lähdettiin hakemaan. Me haimme edellisellä lakolla olemassa olevan työehtosopimuksen tasoisten ehtojen säilyttämistä ja samaa hakee Paperiliitto nyt. Sadan lakkopäivän jälkeen liiton jäsenten odotukset ja vaatimukset eivät varmasti ole lieventyneet. Vanhassa sanonnassa ”lakkoon on helppo mennä, mutta sen lopettaminen on paljon vaikeampaa” on paljon perää.
Edellä kerrottujen asioiden jälkeen voi päätyä vain yhteen lopputulokseen. UPM ei tule koskaan kuolettamaan tämän lakon taloudellisia vaikutuksia. Ja todennäköisesti näin pitkän lakon henkisistäkin vaikutuksista jää pysyvä jälki yrityksen johdon ja henkilöstön välille. Tämä siitä huolimatta, että yhtiön toimitusjohtaja Jussi Pesonen ja hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos astuisivat nykyisiltä paikoilta syrjään saadessaan tämän viimeisen taistonsa ay-liikettä ja omia työntekijöitä vastaan taisteltua.
Teollisuudessa, jossa lakon vaikutukset eivät näy heti suoraan kuluttajalle, lakot voivat näköjään kestää kuukausia. Toista se on hoiva-alalla. Lakot siellä alkoivat 1.4.2022 ja saman tien alkoi keskustelu tarpeesta valmistella laki potilasturvallisuuden varmistamisesta terveydenhuollon työtaistelun aikana. Hoitajajärjestöt sopivat luonnollisesti työpaikoille suojelutyöstä eli työstä, jonka tekeminen on työtaistelun aikana välttämätöntä kansalaisten hengen tai terveyden vaarantumisen ehkäisemiseksi. Sairaanhoitopiireille ja Sosiaali- ja terveysministeriölle tämä ei tunnu riittävän, vaan terveydenhuollon henkilöstöltä vietäisiin käytännössä lailla oikeus työtaistella parempia työehtoja alalleen. Lakko, jolla ei ole vaikutusta, on turha lakko. Myös hoitajilla tulee olla oikeus oikeaan, vaikutuksia aiheuttavaan lakkoon.
Alalta voi näköjään ajaa työntekijöitä pois monin tavoin. UPM saa tästä työehtojen romutusyrityksestään pysyvän jäljen työnantajamaineeseensa ja ihmettelen, jos lakon aikana ei ole jo moni paperityöntekijä jättänyt lopulliset hyvästit työnantajalle, joka on osoittanut täydellistä arvostuksen puutetta työntekijöitään kohtaan. Hoitajat ovat työnantajiensa lisäksi varmasti vihaisia myös niille politikoille, jotka ovat valmiita viemään heiltä lakko-oikeuden, mutta rahaa alan palkkojen korottamiseen ja terveydenhuollon potilasturvallisuuden varmistamiseen ihan normaaliaikoina ei tunnu löytyvän. Hoitohenkilöstön työvoimapulaa ei pidä syventää enää millään toimilla – päinvastoin.
Meillä on edustamillamme aloilla Ahvenanmaan Postia lukuun ottamatta työehtosopimukset voimassa, mutta ei se yksistään riitä. Viimeisten viikkojen aikana yli 2000 postilaista on ollut yt-neuvotteluiden (joita nykyisin pitäisi sanoa muutosneuvotteluiksi) piirissä ja uusia osa-aikaistamislappuja on taas jaeltu ympäri maata. Tiedän toki joitakin yksittäisiä postilaisia, joille osa-aikatyö ei ole ongelma. Mutta yhtä sellaista kohden tiedän ainakin sata osa-aikaistettua, joille osa-aikainen työ ei anna riittävää toimeentuloa, ja alan vaihto on tästä syystä ainoa vaihtoehto.
8.5.2018 - Markku Jalava