Palkansaajia ei pääse vaalien jälkeen karkuun

2.4.2023

SAK ja sen jäsenliitot ovat vaalien alla vaatineet puolueilta vastauksia palkansaajille merkittäviin kysymyksiin. Tämä on tietysti jokaisen edunvalvontaa tekevän organisaation velvollisuus. Eduskunnan kokoonpanolla on iso merkitys meille kaikille ja sinne tarvitaan työntekijämyönteistä politiikkaa tekeviä kansanedustajia. Asian tärkeyden nosti eilen esille SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta omassa blogissaan. 

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kertoi tämän viikon torstaina, ettei puolue kannata niin sanottujen kiky-maksujen palauttamista työnantajien maksettavaksi. Helmikuun alussa SAK:n ja sen ammattiliittojen Vaalistaja-äänestysaktivointikampanja kysyi kirjallisesti eduskuntapuolueilta vastausta samaan kysymykseen. Vastaus oli tuolloin päinvastainen. Viime päivinä useampi ammattiliitto on halunnut tietää vielä ennen vaaleja, että onko joku muu perussuomalaisten työelämälupauksista epätosi.

Perussuomalaiset eivät ole ottaneet kyselyitä ilolla vastaan, vaan jokaisen kysymyksiä tehneen ammattiliiton somesta voi käydä lukemassa sen harmituksen määrän mitä nämä kyselyt ovat aiheuttaneet. Outoa. Perussuomalaiset ovat nostaneet kannatustaan myös työntekijöiden keskuudessa ja silloin on vain luonnollista, että selvitämme jäsenillemme perussuomalaisten työelämään liittyvät mielipiteet. Jokainen ammattiliittojen esittämä kysymys on palkansaajamyönteistä politiikkaa tekevällä puolueelle helppo. Joten aihetta harmiin ei pitäisi olla.

Kysyn vielä näin vaalipäivänä yhden helpon, mutta tärkeän kysymyksen. SAK:n Vaalistaja-äänestysaktivointikampanjan kysymyksistä yksi koski työmarkkinarikollisuutta. Perussuomalaiset vastasivat aiemmin SAK:lle kirjallisesti, että he kannattavat työmarkkinarikollisuuden kitkemistä viranomaisvalvontaa parantamalla sekä ammattiliitoille säädettävällä kanneoikeudella. Onko vastauksenne yhä totta? Vai annettiinko puoluetoimistoltanne epähuomiossa useampikin virheellinen vastaus SAK:n työelämäkysymyksiin.

Työmarkkinarikollisuuden uhri on hyvin usein tilanteessa, että hän ei uskalla tai pysty nostamaan kannetta. Jos ammattiliitolla olisi kanneoikeus, voisimme nostaa kanteen uhrin puolesta ja useampi rikoksentekijä saisi teostaan seurauksen.

Toinen täysin käsittämätön asia on se, että tälläkin hetkellä useilla työpaikoilla on työntekijöitä, joille työnantaja tietoisesti maksaa työehtosopimuksen alittavaa palkkaa. Tämä ei tällä hetkellä ole rikos. Toisinpäin se olisi. Jos työntekijä ottaisi työnantajan rahaa ilman lupaa vaikka työpaikalla sijaitsevasta kassasta, olisi kyseessä varkaus. Myös alipalkkaus on työntekijän rahan varastamista ja sen pitäisi olla rikos.

Kysymykseeni vastaaminen on palkansaajamyönteistä politiikkaa tekevälle puolueelle helppo. Ja vaikka äänestäjän muisti olisi tehtyjen lupausten osalta lyhyt, niin me ammattiliitot luvataan muistutella niin puolueita kuin äänestäjiä seuraavan hallituskauden aikana tehdyistä lupauksista.

Heidi Nieminen
puheenjohtaja