Nukkuisitko lattialla vai patjalla?

19.5.2020

Miksi tarvitaan työehtojen säätelyä? Eikö riitä, että minä teen parhaani ja työnantaja maksaa niin paljon, kun työnantajalla on varaa ja kohtuulliseksi katsoo? Meillä on myös työlainsäädäntö, joka määrittää työsopimuksen, työajan, vuosiloman työturvallisuuden ym. Mihin minä enää liiton sopimaa työehtosopimusta tarvitsen?

Voisin tehdä iloisesti kahdeksan tunnin työpäivää ja jatkaa ylityössä yksinkertaisella tuntipalkalla, laki ei korotusosaa tunne. Osa-aikaisena saisin lisätunnit myös yksinkertaisena aina ylityörajaan asti, jonka jälkeen ne jatkuisivat yksinkertaisena ylityönä. Laki ei ota kantaa myöskään ylityökorvausten vaihtamiseen vapaaksi ylityökertoimella. Monet haluavat kerryttää joustovapaasaldoa tehdyillä ylitöillä, sen mahdollistaa työehtosopimus. Laki tuntee kyllä työaikapankin, mutta ei korotettua ylityötä.

Monet tekevät töitä myös iltaisin, öisin ja viikonloppuisin. Näistä on työehtosopimuksella sovittu ilta-, yö, lauantai- ja sunnuntailisä. Laki tuntee vain sunnuntain kaksinkertaisen tuntipalkan.

Vuosilomaa saisi kuten laki määrää, kaksi ja puoli päivää täydeltä lomanmääräytymisvuodelta. Vuosityöajan lyhennystä ei laki tunne, eikä harvojen herkkua pitkiä lomia, joka on jäänne vanhalta virkamiesajalta. Luultavasti moni olisi tyytyväinen näihin lakisääteisiinkin työehtoihin, ainakin niin kauan, kun on terve ja työkykyinen.

Työterveyshuolto, ollessaan lakisääteinen, kattaa lähinnä työhöntulotarkastuksen ja työpaikkaselvityksen. Työnantajan on järjestettävä lakisääteinen ehkäisevä työterveyshuolto. Sairaanhoidon järjestäminen on työnantajille vapaaehtoista. Tässä astuu kuvaan jälleen ammattiliitto, joka on neuvotellut kaikille alansa työntekijöille sairaanhoidon. Työehtosopimukset sisältävät usein sairaanhoidon sopimuksen, lisäksi on neuvoteltu myös yrityskohtaisia sopimuksia. Olenkin kuullut, että PAUn neuvottelemasta sairaanhoidon sopimuksesta olisi työnantajapuoli joskus todennut, että noin kallista sopimusta se ei toivoisi edes pahimmalle vihamiehelleen.

Jos minulla ei olisi työnantajan kanssa yhteistä ymmärrystä, vaikka työsopimuksen sisällöstä, voisin aina mennä poliisilaitokselle ja nostaa asiasta kanteen, ja vaatia asiaa korjattavaksi oikeusteitse. Mahdollisen häviön sattuessa saattaa oikeus määrätä omien oikeuskustannusten lisäksi myös vastapuolen kustannukset maksettavaksi. Liiton jäsenenä olen myös liiton oikeusturvan piirissä ja luottamusmiehen palvelut ja osaaminen on käytettävissäni. Mikäli riita on sen tyyppinen, että se tulee ratkaista oikeudessa, liitto myöntää myös oikeusavustusta liittohallituksen päätöksellä.

Liitto on työntekijöiden etujärjestö. Samalla tavalla kuin liike-elämällä, maataloustuottajalla, kaupalla ja kaikilla muillakin on omat etujärjestönsä, on ammattiliitto palkansaajan etujärjestö. Lait määräävät pohjan, miten pitää vähintään toimia. Liitot ovat neuvotelleet pohjan päälle patjan, jotta työntekijöillä on parempi olla.

Jarmo Tuominen
työehto- ja järjestöasiantuntija