”Noudatin vain osakeyhtiölakia”

25.4.2023

Alkuvuodesta ilmestyi mielenkiintoinen kirja omistamisesta. Timo Leinon, Markku Pohjolan ja Harri Saukkomaan Omistajan tahto kertoo tosielämän tarinoiden kautta, miten omistajan tahto muodostuu nyt ja tulevaisuudessa erilaisissa yrityksissä. Kirjaan on haastateltu yli 30 henkilöä, jotka paljastavat, mitä tapahtuu suuren perheyrityksen kulissien takana tai valtionyhtiön taisteluissa omasta itsenäisyydestään poliitikkojen ohjailussa.

Erityisen kiinnostavaksi teoksen tekee se, että yksi kirjoittajista, Postin hallituksen entinen puheenjohtaja Markku Pohjola käy kirjassa seikkaperäisesti läpi syksyn 2019 tapahtumia, kun Postin työntekijät yritettiin siirtää halvemman työehtosopimuksen piiriin.

Kun Pohjola valittiin vuonna 2017 hallituksen puheenjohtajaksi, hän sai omistajaohjauksen päällikkö Eero Heliövaaralta kolme ohjetta: Vie Posti pörssiin, älä pyydä koskaan lisää pääomaa omistajalta ja maksa ylimääräiset pääomat valtiolle ylimääräisenä osinkona. Pohjola lähti noudattamaan omistajan tahtoa.

Postin pörssihanke oli jo edennyt ennen Pohjolan tuloa Postin hallitukseen ja asiassa edettiin ripeästi. Syksyllä 2017 pörssisuunnitelma oli jo valmis. Heliövaara vei asian talouspoliittiseen ministerivaliokuntaan samalla kun omistajaohjausministeri Mika Lintilä ja pääministeri Juha Sipilä vauhdittivat hanketta. Keskustelut sijoittajien kanssa aloitettiin vuoden 2018 alussa, jolloin Lintilä ehdotti, että 30 prosenttia osakkeista voisi myydä sijoittajille. Lopulta hanke kuitenkin kaatui. Pohjolan mukaan syynä oli poliittinen kytkykauppa, kun pinnalla olleet sote-asiat eivät miellyttäneet Sinistä puoluetta, joka lopulta kaatoi Postin viennin pörssiin.

Postin vuotta 2019 Pohjola kuvaa kirjassa hirvittäväksi. Syitä tähän hän ei hae kuitenkaan peilistä tai Postin johdosta. Posti halusi neuvotella PAUn kanssa ”palkkatason normalisoinnista kilpailijoihin,” jolla pystyttäisiin pelastamaan postilaisten työpaikat. Käytännössä kyse oli siitä, että Postin työntekijät haluttiin siirtää Teollisuusliiton ja Medialiiton heikomman työehtosopimuksen piiriin. Matalapalkkaisille työntekijöille tämä olisi tarkoittanut noin 30 % palkan alennusta ja työehtojen merkittävää heikkenemistä. Pohjola painottaa kirjassa, että työehtosopimuksen vaihtaminen oli Postille kuitenkin äärimmäisen tärkeää.

Neuvottelut PAUn kanssa eivät edenneet ja edessä oli eduskuntavaalit. Maan hallitus nimettiin kesäkuun alussa ja valtionyhtiöiden omistajaohjauksesta vastaavaksi ministeriksi valittiin Sirpa Paatero (sd). Pohjolan mukaan Paatero ymmärsi Postin tavoitteita, mutta mutkia tuli matkaan, kun pääministeri Antti Rinne (sd.) puuttui asiaan. ”Prosessi meni raiteiltaan sillä tavoin, että PAU:n puheenjohtaja Heidi Nieminen kävi neuvotteluja pääministeri Antti Rinteen kanssa. Rinne heittäytyi ammattiyhdistyspoliitikoksi ja käveli kaikkien sääntöjen ylitse. Kaikkein pahinta oli se, että hän käveli oman tukijansa, ministeri Sirpa Paateron ylitse”, Pohjola kirjoittaa.

Lopulta edessä oli pitkät postilakot ja työntekijöiden menestyksellinen taistelu toimeentulon puolesta. Kirjassa myönnetään, että ammattiyhdistysliike onnistui hyvin julkisuustaistelussa Postia vastaan. Lisäksi ”median juttuja täydensivät ostetut mainokset sekä aktiivinen toiminta poliitikkojen suuntaan kabineteissa”.

Epäonnistuneen työehtoshoppailun seurauksena Postin toimitusjohtaja Heikki Malinen erosi tehtävästään ja Postin hallitus vaihtui seuraavassa yhtiökokouksessa. Siinä samassa yhtiön maine sai pysyvän tahran ja pääministeri Rinnekin sai lähteä. Pohjola ei kuitenkaan kadu mitään. ”Minulle antoi hirveän vahvan selkänojan se ohje, jonka olin aikoinaan saanut Pekka Timoselta: ”noudata vain osakeyhtiölakia”. Sen takia minun ei tarvinnut paljon miettiä, mitä tehdä. Tein vain sen, mikä oli yhtiön kannalta parasta. Ja uskon, että juuri niin Postin asioissa tuli toimittua.”

Juha Pöyry
päätoimittaja, tiedottaja