PAU viestii ja uutisoi aktiivisesti
ajankohtaisista asioista.
Seuraa liiton viestintää.
30.1.2024
Hallitus on päättänyt rikkoa työelämän ja rikottavien asioiden lista on pitkä. Joku niistä ei kosketa minua tai sinua juuri nyt, mutta jollekin toiselle kyseinen asia on se musertavin.
Ammattiliiton puheenjohtajana listani pahimmista muutoksista on varmasti erilainen, kuin juuri työuraansa aloittavalla nuorella, joka varmasti miettii mahdollisuuttaan saada ikinä vakituinen työsopimus, kun jatkossa vuoden määräaikaisia työsopimuksia voi tehdä ilman että määräaikaisuutta tarvitsee perustella. Ja jos sen vakituisen sopimuksen joskus saa, niin hallituksen lainmuutoksen jälkeen potkutkin saa helpommin, kun irtisanomiseen ei vaadita enää painavaa syytä.
Listani on myös varmasti erilainen kuin työttömyysuhan alla olevalla ikääntyneellä työntekijällä, joka miettii selviytymistä leikatulla ansiosidonnaisella. Hallitus sanoo hänelle, että mene töihin, mutta kukaan ei ota töihin, kun 30 vuoden ura fyysisesti raskaissa töissä on vienyt osan työkyvystä.
Ja listani on myös erilainen kuin sen matalapalkkaisen työntekijän, joka menee sairaana töihin, koska hallitus haluaa, että hänen ensimmäinen sairauspoissaolopäivänsä on palkaton. Samalta työntekijältä halutaan myös leikata asumistukea, koska hallitus on poistamassa asumistuen työssäkäyntiin liittyvän suojaosan.
Minä olen valmis toimimaan ja tekemään kaikkeni, että edellä kerrottuja asioita ei rikota, vaikka juuri nyt, mikään kerrotuista asioista ei satuttaisi minua henkilökohtaisesti. Toivottavasti moni muu ajattelee samoin, koska nämä hallituksen esitykset voi muuttua vain yhtenäisten ja solidaaristen palkansaajien voimin!
Omalla listallani tuhoisimmat vaikutukset pitkällä aikavälillä aiheuttaa hallituksen esitys ”paikallisen sopimisen mahdollisuuksien lisäämiseksi”. Ei kuulosta äkkiseltään pahalta, mutta kun hallituksen esityksen käy tarkasti läpi, niin hallituksemme todellinen tahtotila paljastuu. Paikallisen sopimisen mahdollisuuksia parannetaan avaamalla asioista toisin sopimisen mahdollisuus muille kuin luottamusmiehille eli sopijaosapuoliksi halutaan muita kuin ammattiliittojen kouluttamia ja tukemia luottamusmiehiä. Eli työpaikalla, jossa ei ole luottamusmiestä, paikallinen sopimus voidaan tehdä sopivimman sopijan kanssa. Vaikkapa semmoisen, joka ei uskalla sitä olla tekemättä.
Hallituksen toinen tapa lisätä paikallista sopimista, on antaa järjestäytymättömille eli työnantajaliittoon kuulumattomille yrityksille mahdollisuus poiketa sellaisista työlainsäädännön säännöksistä, joista on voitu tähän asti poiketa valtakunnallisten työnantaja- ja työntekijäliittojen työehtosopimuksilla. Kun järjestäytymätön yritys saa kaikki samat oikeudet kuin järjestäytynyt, niin miksi yrityksen kannattaa järjestäytyä? Ei taida kannattaakaan ja se ei hallitusta haittaa, koska sillä tavalla pääsee eroon hankalista yleissitovista työehtosopimuksista, jotka takaavat kaikille alan työntekijöille vähimmäistyöehdot. Niissä työpaikoissa, joissa työntekijät kuuluvat liittoon, saadaan työehtosopimukset sovittua. Mutta huonosti järjestäytyneissä työpaikoissa työehtosopimukset jää sopimatta ja se pidemmällä aikavälillä heikentää kaikkien työehtoja – työt kun tuppaavat ohjautua sinne, missä ne halvimmalla tehdään.
Ja on siellä minun listalla korkealla myös lakko-oikeuden karmaisevat rajoitukset. Alamme työehtojen puolustaminen olisi hyvinkin voinut olla mahdoton tehtävä, jos tukilakkoja koskevat lainsäädäntö olisi muutama vuosi ollut sellainen joksi hallitus sen haluaa nyt esityksellään muuttaa.
Jotta meillä on mahdollisuus osoittaa hallitukselle miten suuri ja yhtenäinen palkansaajarintama on, Palkansaajakeskusjärjestöt SAK ja STTK järjestävät STOP nyt! -mielenosoituksen hallituksen työelämäheikennyksiä ja sosiaaliturvan leikkauksia vastaan torstaina 1. helmikuuta. Mielenosoitus järjestetään Helsingin Senaatintorilla kello 12–14.
Jää poliittisen lakkoon ja tule torille minun ja tuhansien muiden kanssa näyttämään hallitukselle selkeä viesti, että työelämää ei saa rikkoa!
Heidi Nieminen
Puheenjohtaja
18.5.2021 - Marko Koivumäki