PAU viestii ja uutisoi aktiivisesti
ajankohtaisista asioista.
Seuraa liiton viestintää.
19.11.2020
”Kuka suojelee yritystä tällaisesta ay-liiton mielivallasta, aggressiivisesta jäsenhankinnasta ja työtuomioistuimen vastaisesta toiminnasta?” Näin kyseli EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies lokakuun lopulla työministerille osoitetussa avoimessa kirjeessä. Häkämies on huolestunut tapauksesta, jossa työntekijät vaativat työnantajaa vaihtamaan työhönsä sovellettavaa työehtosopimusta heille paremmaksi. Tätä vaadetta he ajavat myös lakoilla.
Muistaako kukaan tapausta, jossa työnantaja olisi vaihtanut tai yrittänyt vaihtaa noudattamansa työehtosopimuksen heikompaan? Niinpä. Näitä tapauksia tulee esille vuosittain useita. Ja en muista EK:n niitä tuominneen.
Työntekijät voivat vaatia työehtosopimuksen vaihtamista ja sen voi tehdä täysin laillisesti. Otetaan esimerkki omalta alaltamme, kun sen parhaiten tunnen. Posti käyttää useita vuokrayrityksiä ja alihankkijoita, jotka ovat Medialiiton jäseniä ja saavat tästä syystä soveltaa Medialiiton jakelua koskevaa työehtosopimusta työntekijöihinsä. Tämä sopimus on meidän solmimaa alan työehtosopimusta edullisempi. Jos tällaisen alihankinta- tai vuokratyöyrityksen työntekijät liittyvät PAUn jäseniksi, niin pystymme ensin neuvottelemalla ja sen jälkeen tarvittaessa myös lakkojen avulla vaatimaan kyseistä yritystä noudattamaan PAUn työehtosopimuksen tasoisia työehtoja työntekijöihinsä. Eli voimme hakea jäsenillemme nykyistä parempia työsuhteen ehtoja. Kun lakoista ilmoittaa työriitojen sovittelusta annetun lain mukaisesti, niin ne ovat täysin laillisia. PAU ja sen jäsenet ovat sidottuja työrauhaan vain meidän omien työehtosopimustemme osalta eli muiden sopimusten työrauhavelvoitteet ei liittoa ja jäseniämme sido.
Edellä kerrotussa ei ole mitään uutta ja ihmeellistä. Näin tähän maahan on työehtosopimukset taisteltu. Tämä vaan on tässä vuosikymmenten saatossa unohdettu. Sopimusyhteiskunta on tuottanut tulosta eli keskitettyjä, yhteiskuntaa vakauttavia sopimuksia on tehty pidempään kuin mitä itse olen elänyt, joten ei ihme, että emme muista miten siihen on päästy. Ja emme osaa myöskään ajatella, mitä tarkoittaa työelämä ilman ammattiliittoja ja yleissitovia työehtosopimuksia, kun harva työntekijä on joutunut työelämässä olemaan ilman liiton ja/tai työehtosopimuksen tuomaa turvaa. Järjestäytymätön työntekijäkin on saanut nauttia työehtosopimusten tuomista eduista järjestäytyneiden ansiosta.
EK:n ja erityisesti Metsäteollisuuden irtaantuminen sopimustoiminnasta on hyvä heräte meille kaikille. Työnantajapuolella on ilmeisesti ajateltu, että heidän päätöksensä nykyisen työmarkkinajärjestelmän romuttamisesta pitää ottaa vain ilmoitusasiana vastaan ilman vastaväitteitä. Tai ehkä on ajateltu, että ay-liike ei enää laskevien jäsenmäärien maailmassa voi muuta kuin ottaa asian mukisematta vastaan. Eihän se näin mene. Keksimme varmasti nopeasti uudestaan sen, miten nykyinen työmarkkinajärjestelmä luotiin eli järjestäydymme taas niin kuin vanhempamme ja isovanhempamme ja toimimme yhdessä liittoutuneena työehtojemme puolesta.
Tästä kaikesta tulee mieleen isovanhempieni aikainen sananlasku: Niin metsä vastaa, kuin sinne huudetaan. Radikaalimpi työnantajapuoli saa vastaansa varmasti radikaalimman ay-liikkeen.
Heidi Nieminen
puheenjohtaja
28.8.2020 - Piia Willberg