PAU viestii ja uutisoi aktiivisesti
ajankohtaisista asioista.
Seuraa liiton viestintää.
24.10.2024
Alun perin tarkoituksenani oli kirjoittaa Suomen nykyisen oikeistohallituksen toimista, etenkin sosiaaliturvaan ja työelämän normistoihin suunnatuista heikennyksistä. Mutta oltuani viikon lomareissulla ja palattuani takaisin kotimaahan sekä työn ääreen, en hetimmiten halunnutkaan nousta negatiivisen angstin omaiseen olotilaan ja negaatioon. Siispä kirjoitanpa aivan eri kuvioista.
Olimme taannoin PS- tuotannon (eli lajittelun, perus- ja varhaisjakelun) työsuojeluvaltuutettujen ja pääluottamusmiesten kanssa tuotannon johtaja Mikko Hoikkalan järjestämässä strategiapäivässä. Päivän suurimpana asiana oli uusitun jakelumallisopimuksen läpikäynti ja puiminen. Siitä enemmän Reitti-lehden jutussa. Jäljempänä sitä kuitenkin hieman sivuan. Raapustan tässä rankasti karrikoiden hieman perusjakelun työn ”kehittymisestä” vuosien saatossa.
Kun aikoinaan noin 38 vuotta sitten tulin armeijan jälkeen silloiseen Posti- ja lennätinlaitokseen jouluapulaiseksi (sillä tiellä siis olen yhä), ei näitä jakelumalleja liiemmin ollut. Postikonttoriin, sinne postinkantajien puolelle kuljetettiin toimipaikkakohtaiset postit lajittelukeskuksesta; kirjeet (eriteltyinä pienet ja isot), aikakausilehdet, mahdolliset sanomalehdet, ynnä muut postinumerokohtaisesti lajitellut lähetykset. Kun nuo oli purettu reittilajittelun hoodeille, alkoi piirilajittelu. Sen valmistuttua kantajat siirtyivät puuhyllyjensä ääreen lajittelemaan oman reittinsä lähetykset elementteihin. Kun se oli tehty, laitettiin lähetykset elementtihyllyistä jakelujärjestykseen, tehtiin reittiniput/-kimput. Ja koska ei ollut jakelukärryjä, kiskaistiin ”nahka” niskaan ja lähdettiin ”piirille”. Tietysti työnkuvaan kuului paljon muutakin, esim. osoitteenmuutokset, arvot yms. Jakelureitit olivat kävely- ja pyöräreittejä (toisin meillä Hämeenlinnassa oli jo autoreittikin, jota ajeli ”Åke” mainiolla Leyland- jakeluautolla).
Muutamassa vuodessa kuviot muuttuivat ensimmäistä kertaa radikaalisti: tuli ABC- työmenetelmät (siis esityön ABC:t), nahkalaukut vaihtuivat kärryihin ja autot yleistyivät. Jopa sähkötoiminen Elcat - ”jakeluauto” tuli kuvioihin ja sitä ajeli meillä ”sähkö- Toivonen”. Kokonaisuutena esityö väheni (suomeksi: kiristyi) ja reittirakenteet muuttuivat enimmissä määrin. Tämän ABC- menetelmän oheen työnantaja kehitti myös ns. ”kankimallin”, joka onneksi lakkautettiin toimimattomana ja henkilöstön jaksamista heikentävänä vähin äänin. Näillä kuvioilla mentiin vuosikausia, esityön automatisoinnin lisääntyessä aste asteelta.
Seuraava iso muutos oli siirtyminen ZIP- lajitteluun. Eli lähetykset lajiteltiin jälleen joko sylissä, pöydällä ja ties missä jakelujärjestykseen tavalla, joka muistutti pitkälti tuota vanhaa kunnon puuhyllyaikaa. Erona kuitenkin oli se, että esityön keskittämisen myötä ei jakelutoimipaikoissa varsin kattavasti enää tuota ”piirilajittelua” tehty, suuren osan esitöistä teki lajittelukoneet postikeskuksissa ja jakelun esityötehtaissa. Eli työ muuttui entistä raskaammaksi, olihan se suurimmalta osin pelkkää jakelua. Raskasta siltikin, vaikka jakeluvälineitä oli jos jonkinlaisia ja jakelutyötä oli ainakin yritetty helpottaa mm. autoihin asennettavilla jakelutelineillä. Näillä kuvioilla mentiin muutama vuosi, esityön keskittämisen jatkumolla sekä automatisointia yhä lisäten.
Parin viime vuoden aikana on perusjakelussa käytössä ollut joko ns. ”ti- to” tai AB- vuoropäivämallit. Tuossa ti- to- mallissa postia siis jaetaan maanantaisin, keskiviikkoisin sekä perjantaisin kun taas vuoropäivämallissa jakelutoimipaikan reitistö on jaettu A ja B alueille eli postia jaetaan vuoropäiväisesti; esim. maanantaina alue A, tiistaina alue B, keskiviikkona taas alue A jne. Kuviot perustuvat vuonna 2021 sovittuun jakelumallisopimukseen. Nyt alkusyksystä tämä jakelumallisopimus päivitettiin, TES- optiovuoden toteutumisen myötä. Päivityksen myötä jakelumalleja on viisi eli nuo entiset ti- to ja vuoropäivä AB- mallit, uutena CDE- vuoropäivämalli ja varhaistettu perusjakelu.
Mutta missä esityö? Sepä tehdään 80 % kattavuudella postikeskuksissa, joko MSM tai Treco- lajittelumasiinoilla, käsintehdyn lajittelutyön ollessa aivan minimi.
Eli aikoinaan meillä oli postinkantajia, sittemmin postinjakajia ja nykyisin taasen postinkantajia. Tosin näitä ”kantajia” on tuhansittain vähemmän kuin lähtöruudussa vielä oli. Siis, ympäri mennään ja yhteen tullaan- vaikkakin, ikävä kyllä pienemmällä porukalla.
Aurinkoista syysaikaa kaikille tasapuolisesti!
Juha ”Jiitee” Torvinen
Valtakunnallinen pääluottamusmies
Kirjoitus on julkaistu myös Reitti-lehdessä 5/2024.
12.4.2019 - Heidi Nieminen