Määräaikaisena

4.6.2020

Luottamusmiestehtävää hoitaessani esille tulee usein määräaikaisuuteen liittyviä kysymyksiä, joten kerronkin tässä muutaman määräaikaisten työntekijöiden työsuhteisiin liittyvän seikan.

Näin kesäaikana kysytään, kertyykö määräaikaiselle työntekijälle vuosilomaa ja onko hänellä oikeus sitä pitää. Vuosilomalain mukaan työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden (1.4. – 31.3.) loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, työntekijällä on kuitenkin oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Määräaikainen työntekijä voi kertoa esimiehelleen, että hän haluaa kerryttää vuosilomaa, eikä sitä makseta rahana ulos, jos vaikkapa määräaikaisten työsuhteiden väliin tulee lyhyt katkos.

Kun määräaikainen työntekijä on vuosilomalla, hänelle tulisi tehdä vuosiloman ajalle työsopimus. Työsopimuksen perusteena voi tällöin olla työntekijän oma vuosiloma. Määräaikaisen työntekijän ei tule olla vuosilomalla ilman työsopimusta. Ilman työsopimusta oleminen voi heikentää joitakin työehtosopimukseen kirjattuja säädöksiä. Yhtenä esimerkkinä on sairausajan palkka. Jos määräaikainen työntekijä on ollut työssä yhdenjaksoisesti ilman yli 7 päivän katkoa, esimerkiksi 6 kuukautta, työntekijä on oikeutettu yhden kuukauden pituiseen sairausajan palkkaan. Jos on käynyt niin, että määräaikainen työntekijä pitää hänelle kertyneet vuosilomat ja hänelle ei kirjoiteta vuosiloman ajaksi työsopimusta, katsotaan että työsuhteeseen on tullut katko. Työntekijä sairastuu loman jälkeen kahden viikon ajaksi. Tässä tapauksessa määräaikainen työntekijämme on oikeutettu palkalliseen sairausajan palkkaan vain yhden viikon osalta. Ilman tätä, joskus tekemälläkin tehtyä, katkosta työsuhteiden välissä, työntekijä olisi ollut oikeutettu saamaan palkan koko sairausajan ajalta.

Aika ajoin ilmenee, ettei työntekijällä ole työsopimusta, vaikka hänet on kutsuttu töihin. Tässä olisi työantajalla parantamisen varaa. Toivoisinkin, että eläessämme sähköisessä maailmassa, sähköiset työsopimukset yleistyisivät. Ilman työsopimusta työssäolo johtunee varmasti nykyisen prosessin kankeudesta.

Määräaikaisella työntekijällä pitää olla tiedossa mikä on kunkin työpäivän pituus. Näin työntekijä tietää milloin työaika alkaa ja erityisesti, milloin se päättyy. Tiedossa olevasta suunnitellusta työajasta voidaan tarkastella, milloin työntekijällä on oikeus mahdolliseen lisätyökorvaukseen ja ylityökorvaukseen. Tilanne ei voi olla sellainen, että maanantaiksi kutsutaan töihin ja työsopimus tunteineen tulee työntekijälle vasta keskiviikkona. Siinä sitten työntekijä joutuu arpomaan, että mikäköhän on maanantain ja tiistain työaika. Työntekijälle on kerrottava päivittäisen työajan pituus, ennen työvuoron alkua.

Kaikkien työntekijöiden on syytä laittaa vaikkapa kalenteriin ylös, mikä on ollut työvuoroluettelon mukainen työpäivän pituus jokaisena työpäivänä, ja miten työaika on sitten toteutunut. Omista merkinnöistä on helppo tarkastaa, että palkkalaskelmassa kaikki korvaukset ovat menneet maksuun oikein. Huomioitavaa on se, että työvuoroluettelossa on oltava sama tuntimäärä kuin työsopimuksessa. Ja jos tuntuu, ettei palkkalaskelmasta ymmärrä mitään, voi olla rohkeasti yhteydessä työpaikan luottamusmieheen tai pääluottamusmieheen. Opastamme mielellämme näissä asioissa.

Yhdeksi silloin tällöin esille nousseeksi ongelmaksi on muodostunut se, että määräaikaisella työntekijällä on ollut hankalampaa päästä työterveyshuoltoon, kun ei ole työsopimusta. Jos työntekijälle tulee akuutti tarve lääkärin vastaanotolle, eikä järjestelmissä näy, että henkilöllä on voimassa oleva työsuhde, joutuu asiaa selvittelemään usean mutkan kautta ennen kuin pääsee lääkärin vastaanotolle.

Herääkin kysymys, kuinka kauan työntekijää voidaan pitää määräaikaisessa työsuhteessa. Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimukseen on kirjattu: ”Jos määräaikaiseksi sijaiseksi palkatun työntekijän työskentely muuttuu pysyväisluonteiseksi sijaistamiseksi, työsopimus muutetaan toistaiseksi voimassa olevaksi”. Käytäntönä on ollut se, että sijaistaminen on katsottu pysyväisluonteiseksi sijaistamiseksi, kun sitä on jatkunut 1-2 vuotta, ilman yli 7 päivän katkoksia. Usein käsityksenä on ollut se, että esimerkiksi työsopimusten määrä olisi tässä ratkaiseva tekijä tulkittaessa onko kyseessä pysyväisluonteinen sijaistaminen. Tulee kuitenkin huomioida, että esimerkiksi yhden henkilön, vaikkapa pari vuotta kestävän perhevapaan sijaistamista ei katsota automaattisesti pysyväisluonteiseksi sijaistamiseksi, eikä se näin ollen oikeuta työsopimuksen muuttamista toistaiseksi voimassa olevaksi.

Työehtosopimuksen mukaan määräaikaisilla työsopimuksilla tulee olla peruste. Työehtosopimuksen mukaan työnantaja toimittaa uudesta työsopimuksesta tiedon luottamusmiehelle ja luottamusmiehet tarkastavat joka kerta määräaikaisten työsopimuksien perusteet. Joillakin alueilla on sovittu, että tieto uudesta työsopimuksesta toimitetaan pääluottamusmiehelle.

Hyvää kesää kaikille!

Piia Willberg
alueellinen pääluottamusmies