PAU viestii ja uutisoi aktiivisesti
ajankohtaisista asioista.
Seuraa liiton viestintää.
20.9.2022
Työmarkkina-asioiden kanssa töitä tekevä ei voi olla miettimättä hoitoalan työntekijöiden tämänhetkistä neuvottelutilannetta. Vaikka itse ei istu kyseisessä pöydässä, on sitä automaattisesti vähintäänkin hengessä mukana. Tärkeitä ihmisiä hoitoalan työntekijät ainakin tuntuvat olevan, kun lakko-oikeutta heiltä on viemässä sekä lainsäätäjä että tuomioistuin. Käydäänpäs hieman läpi molempia asioita.
Laki välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana eli tuttavallisemmin ”pakkotyölaki” on erittäin poikkeuksellinen. Poikkeuksellinen on toki Tehyn ja Superin ilmoittama työtaistelutoimikin. Lainsäätäjä perustelee lain tarvetta potilasturvallisuudella. Samaan aikaan, kun lainsäätäjä eduskunnassa on huolissaan lakon aiheuttamasta vaarasta potilasturvallisuudelle, Helsingin Sanomissa HUS Akuutin johtaja (Helsingin yliopistollinen sairaala) kuvaili kyseistä päivää Jorvin päivystyksen hirveimmäksi päiväksi. Sitä se oli myös päivystykseen yrittävien asiakkaiden kuin myös hoitajien mielestä. Saattoipa jopa potilasturvallisuus vaarantua. Ambulanssipotilaiden jonoa päivystykseen samainen johtaja samassa lehdessä kuvaili hätähuutona järjestelmän luhistumisesta.
Tarvitsemme ilmeisesti lain takamaan potilasturvallisuuden myös silloin kun ei ole lakkoa.
On toki osin helppo ymmärtää lainsäätäjänkin painetta. Lakko teho-osastoilla on väistämättä hengenvaarallinen ja johtaisi mahdollisesti kuolemiin. Tätä poliitikot eivät halua omalle kontolleen. ”Normaalissa” työmarkkinaneuvottelutilanteessa muilla aloilla noin kova painostuskeino johtaisi sopimukseen. Teollisuudessa, palvelu- ja kuljetusaloilla kyse on yleensä omistajan rahan menettämisestä, ei hengenvaarasta. Hoitoalalla lakko väistämättä kohdistuu hoivaan ja henkeen. Heidän käsissään on ihmiset, ei koneet ja tavarat.
Kun muualla paine on riittävän kova, työnantaja tekee sopimuksen. Hoitoalan kiistassa työnantajaosapuolet pyytävät hätiin lainsäätäjän ja tuomioistuimen. He eivät pelkää omistamansa yrityksen tappioita vaan vastuuta. Ja miksi sopia isommista palkoista, kun voi pakottaa hoitajat takaisin lakosta töihin lainsäätäjän ja tuomioistuimen voimin.
Voisiko joku seuraava hallituskokoonpano joskus tulevaisuudessa olla sitä mieltä, että myös omaisuutta, ei vain henkeä, tulisi suojata samanlaisella lailla lakon uhatessa?
Helsingin käräjäoikeuden antamat väliaikaiset turvaamistoimipäätökset eivät ole ammattiliitoille uusi juttu. Kuljetusliittojen käytävillä on totuttu liittopuheenjohtajia turvaamistoimipäätöksen kanssa etsiviin ulosottomiehiin. Ilmeisesti niihin saadaan tottua nyt myös muissa liitoissa.
Turvaamistoimihakemukset Helsingin käräjäoikeudelle teki Kanta-Hämeen, Varsinais-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien kuntayhtymät. Vaatimuksena oli, että käräjäoikeus miljoonan euron sakon uhalla estää Tehyn ja Superin toteuttamasta ilmoitetut työtaistelutoimenpiteet. Ja käräjäoikeus kuittasi työnantajan toiveen. Perinteisesti työnantajat ovat toimittaneet turvaamistoimihakemuksen käräjäoikeuteen silloin, kun SMU ja AKT ovat saartaneet ulkomaalaisen aluksen suomalaiseen satamaan. Yleensä aluksen henkilökunnan palkat ovat maksamatta pidemmältä ajalta, joten alusta ei lastata ja päästetä satamasta pois ennen kuin palkat on hoidettu. Laivan omistajaa tämä vaatimus ei aina miellytä.
Minun muistini mukaan ensimmäinen työmarkkinakiistaa koskeva turvaamistoimihakemus nähtiin vuonna 1998. Ei ehkä tarvitse omata kummoisia ennustajan lahjoja väittääkseen, että tulemme näkemään jatkossa yhä enemmän turvaamistoimihakemuksia työtaistelujen yhteydessä. Halvempaa on pyrkiä estämään lakko oikeuden päätöksellä kuin korottaa palkkoja. Sitten kun lainsäätäjä kerkeää, niin voisi pohtia onko turvaamistoimihakemukset tässä yhteydessä siinä käytössä, mihin ne on alun perin tarkoitettu.
Yhtä kaikki, kaiken tämän lopputulos ei voi olla se, että hoitajien työ on niin tärkeää, että heitä ei voi päästää lakkoon, mutta ei kuitenkaan niin tärkeää, että he eivät saa kunnon tasokorotusta palkkaansa. Jos noin on, tämä yhteiskunta löytää edestään luhistuneen terveydenhoitojärjestelmän.
Heidi Nieminen
puheenjohtaja
18.12.2020 - Marko Koivumäki