PAU viestii ja uutisoi aktiivisesti
ajankohtaisista asioista.
Seuraa liiton viestintää.
20.3.2020
”On aika hiljaa kiittää ja kättä puristaa”. Mutta jätetään ajankohtaisen tilanteen vuoksi tuo puristus pois.
Yli viisi vuotta PAUssa kului hujauksessa. Matkalle mahtui käänteitä ja lukuisia erilaisia töitä paljon enemmän kuin osasin edes odottaa. Se kokemus, mitä tänä aikana kartutin, on ollut valtava. Usein olen halunnut viestiä enemmänkin jäsenistölle siitä, mitä liiton juristi tekee, mutta valitettavan usein viestiminen on jäänyt muiden työkiireiden jalkoihin. Jos ja kun esimerkiksi hätääntynyt jäsen on soittanut, että hänen työsuhdettaan ollaan yllättäen irtisanomassa, niin olen kyllä tällaiset asiat priorisoinut työlistalla ja viestinnälliset toimet ovat joutuneet odottamaan. 25 000 jäsenen joukkoon mahtuu jatkuvasti erilaisia akuutteja ongelmia, jotka vaativat toimenpiteitä. Tulipalojen sammutteleminen on pitänyt kiireisenä. Mutta nyt siirtyessäni toisiin tehtäviin voin ehkä hieman avata liittojuristin työn sisältöä siltä osin, kun se on jäänyt vähemmälle huomiolle.
Valitse taistelusi. Liiton jäsenillä voi olla hyvin erilaisia ongelmia. Vain osa kuitenkin on sellaisia, joihin voidaan puuttua juridiikalla. Kaikki epäoikeudenmukaisuudet eivät ole laittomuuksia. Arkielämän esimerkkinä perheen jäsenelle valehtelu ei ole laitonta, mutta sillä perusteella ei voi suoraan väittää, että valehtelu olisi moraalisesti oikein. Julkisuudessa eri toimijoiden kannanotoissa välillä saatetaan syyllistyä tällaiseen helmasyntiin, että kaiken lain mukaisen toiminnan ja oikeudenmukaisen toiminnan välille vedetään liian nopeasti yhtäläisyysmerkki. Tavallisen kansalaisen on kuitenkin syytä huomata, että sanat eivät ole synonyymejä. Kaikki epäoikeudenmukainen kohtelu ei tarkoita sitä, että työnantaja olisi toiminut laittomasti.
PAUn kannalta esimerkkinä voidaan mainita viime syksy, kun jäsenistö joutui keskelle hirmumyrskyä työnantajan yrittäessä sinänsä lain sallimissa rajoissa työehtoshoppailla jäsenten ehdot heikommiksi, vaikka tätäkään pyrkimystä ei voinut pitää työntekijöiden kannalta oikeudenmukaisena. Tuomioistuimessa TES-vaihdosta ei olisi voitu vaatia kiellettäväksi, joten ongelma jouduttiin ratkaisemaan muilla keinoin. Liiton juristin työssä onkin tärkeää kyetä hahmottamaan ne ongelmat, jotka voidaan ratkaista ja ne ongelmat, joita ei kannata priorisoida.
Jotta epäoikeudenmukaisuus olisi sellainen, että juristi voi siinä auttaa, taustalla pitäisi olla joku laittomuus ja lisäksi konkreettiset tapahtumat pitäisi olla riittävän tarkasti tiedossa. Jos jäsen kertoo, että häntä on kohdeltu epäoikeudenmukaisesti, mutta ei pysty kertomaan tarkemmin, mitä on tapahtunut ja miksi, niin asiaan on hankala päästää puuttumaan juridiikan keinoin. Sama on tilanne, jos vaatimukselle ei ole juridista pohjaa. On vastaan tullut sellainenkin tilanne, että liittoa vaadittiin tekemään poliisille rikosilmoitus kiky-tunneista. Mutta kun kiky-tunnit eivät täytä mitään rikoslain tunnusmerkistöä, niin ei tällaisesta rikosilmoituksesta olisi mitään hyötyä, kun asian käsittely päättyisi heti. Juridiseen neuvontaan kuuluukin myös se, että jäsenelle voidaan kertoa, onko ongelma ylipäätään sellainen mihin voidaan juridisesti puuttua vai ei.
Jos ongelma sitten on sellainen, että työntekijää on kohdeltu lain tai työehtosopimusten vastaisesti ja tapauksen faktat on tiedossa, niin silloin liiton oikeusapu on toimiva keino asian ratkaisemiseen. Ja tällaisia tapauksia, joissa jäsentä on kohdeltu laittomasti, on valitettavan paljon. Eri työnantajat ovat saattaneet esimerkiksi päättää työsuhteen ilman lain mukaisia perusteita tai jättää TES:n mukaisen palkan maksamatta. Nämä ovat hyvin tyypillisiä tapauksia, joita liiton juristi käsittelee ja vie eteenpäin.
Vaikka tällaisia tapauksia käsitellään paljon, käsittely ei yleensä näy muille kuin asianosaisille työntekijöille. Syitä siihen, että asiat eivät näy ulkopuolisille tai muille jäsenille ovat moninaiset. Yksi syy on esimerkiksi se, että monet työsuhdetta koskevat ongelmat ovat sensitiivisiä ja työntekijät eivät ymmärrettävästi toivo, että heidän kohtaamistaan ongelmista tiedotetaan avoimesti. Tällaisessa tilanteessa kyseisen epäoikeudenmukaisen kohtelun kohteeksi joutuneen jäsenen oma etu painaa usein vaakakupissa enemmän kuin yleinen kaikille jäsenille suunnatun viestinnän tärkeys.
Toiseksi monista ratkaistuista tapauksista ei tiedoteta, jos asia on lopulta saatu ratkaistua sovinnolla. Eri työnantajien kanssa saatetaan saada sovittua työntekijöitä koskevia erilaisia riitoja. Varsin tavanomaista kuitenkin on, että sovinnon osana osapuolet sitoutuvat siihen, että asia ja sovinnon sisältö pidetään luottamuksellisena eikä siitä siten kerrota julkisuuteen tai muutenkaan tiedoteta. Asia saadaan siten loppuun käsitellyksi ilman mahdollista jälkipyykkiä. Tällaisissakin tilanteissa usein vaakakupissa painaa enemmän se, että juuri kyseisen epäoikeudenmukaisen kohtelun kohteeksi joutunut työntekijä saa sovinnollisesti järkevän ratkaisun, kuin se, että palveltaisiin jäsenistön yleistä tiedottamistarvetta.
Erimielisyyksien lisäksi vähemmälle huomiolle jää usein lainsäädännön kehittämiseen vaikuttaminen. Työlainsäädäntöä uudistetaan usein kolmikannassa, mikä tarkoittaa sitä, että lakeja muutettaessa kuullaan sekä työnantaja- että työntekijäpuolen edustajia. Kolmantena osapuolena työlainsäädännön uudistamista koskevissa pöydissä istuu luonnollisesti työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehet. Käytännössä PAU tuo näkemyksiään työlainsäädännön kehittämiseen erityisesti SAK:n kautta. SAK:n taustaryhmissä kuullaan liittojen edustajia siitä, minkälaisia käytännön näkökohtia lain uudistuksessa tulisi ottaa huomioon. Esimerkiksi nyt YT-lain kokonaisuudistusta tehtäessä on PAUn taholta tuotu esiin viime vuoden tapahtumista viisastuneena, että YT-menettelyssä käsiteltävien asioiden joukkoon pitäisi lisätä myös sovellettavan työehtosopimuksen vaihtamiseen tähtäävät työnantajan toimet.
Nyt nämä tehtävät jäävät kuitenkin minun osaltani ja on aika suunnata uuteen. Kiitos kaikille hienoille työkavereille, edunvalvojille, aktiiveille ja muille jäsenille, joiden kanssa olen saanut tehdä töitä. Upeasti olette omistautuneet työllenne ja PAUlle. On ollut ilo työskennellä kanssanne. Törmäillään ja puristetaan sitten sitä kättä, kun Suomi taas palailee normaalitilaan.
Iikka Avela, lakimies
3.11.2017 - Tarja Strandén