Järjestäminen on ammattiyhdistysliikkeen elinehto

5.3.2021

Ammattiyhdistysliikkeellä on loistavia saavutuksia Suomessa. Vuosilomat, työehtosopimukset ja useat sosiaaliset edistysaskeleet ovat palkansaajaliikkeen toiminnan tuloksia. Näiden saavutusten kääntöpuolena on, että palkansaajajärjestöt ovat tulleet osaksi valtiokoneistoa. Kehitys alkoi 1940 työnantajapuolen tunnustaessa ay-liikkeen neuvotteluosapuoleksi, vuonna 1968 tapahtui liittojen lopullinen valtiollistaminen työnantajien ryhtyessä perimään ay-jäsenmaksut suoraan palkasta.

Edellä mainittu valtiollistuminen on laiskistanut ay-liikkeen. Palkansaajaliike on jäänyt saavutustensa vangiksi, niiden vahtijaksi. Kärjistäen sanottuna ay-liikkeestä on tullut vakuutusyhtiö.

Edelleen tehdään toki keskusjärjestö- ja liittotasolla laadukkaita aloitteita, mutta jäsenten aktivointi on jäänyt retuperälle. Valitettavan usein ay-aktiivi tarkoittaa suurin piirtein henkilöä, joka maksaa liiton jäsenmaksun.

Tarvitaan paluuta juurille. Tämä voi tapahtua järjestämistyökalua apuna käyttäen. On syytä katsoa uudelleen mikä on liiton toiminnan tarkoitus.

PAUn toiminnan tarkoitus löytyy säännöistä. Sääntöjen 2§ määrittelee liiton tarkoituksen näin:

 ”Liiton tarkoituksena on valvoa ja parantaa posti- ja viestinvälitysalalla sekä kuljetuksen, logistiikan, rahankäsittelyn ja näihin liittyvillä aloilla työskentelevien jäsentensä taloudellisia ja sosiaalisia etuja ja oikeuksia työelämässä ja yhteiskunnassa.”

Liiton tarkoitus on edelleen ajankohtainen, mutta keinot sen edesauttamiseksi ovat hieman hakusessa. Järjestämisalamme voimakas murros ja laskenut jäsenten aktiivisuustaso edellyttävät järjestämistyön aloittamista.

Emme voi tyytyä siihen, että olemme vain palveluorganisaatio ja vakuutuslaitos.

PAU on aloittamassa järjestäjäkoulutuksen tämän vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Järjestäminen ei tarkoita pelkästään jäsenhankintaa, vaan se on systemaattista työtä, jossa aktivoidaan jäseniä siten, että he kykenevät ratkomaan työpaikallaan eteen nousevia edunvalvontaan kuuluvia asioita.

Järjestämisen kautta palataan ammattiyhdistysliikkeen juurille. Työntekijät tulevat osaksi ja tietoiseksi siitä mihin palkansaajaliikkeen voima perustuu, aktiivisiin jäseniin.

Olemme tietämättämme tehneet järjestämistyötä. Usein olemme puhuneet jäsenhankinnasta. Eroja kuitenkin perinteiseen jäsenhankintaan löytyy mm. siten, että järjestämisessä haetaan merkitystä jäsenyydelle yhteisen tekemisen kautta, haetaan aktiivisia jäseniä. Kun järjestäminen etenee vaiheittain ja se on suunnitelmallista ja pitkäkestoisia vaikutuksia tavoittelevaa, niin aiemmin passiivista jäsenistä tulee aktiivisia toimijoita. Prosessiin kuuluu toki myös liittoon kuulumattomien jäseneksi kutsuminen, heidät kutsutaan toiminnan kautta.

Kaikki ammattiliitot ovat muutoksen keskellä, erityisesti PAU, joka järjestää voimakkaassa muutoksessa olevaa alaa. Järjestäminen, jäsenten aktivointi, heidän saamisensa tietoiseksi uudelleen heidän omasta yhteisvoimastaan on ammattiyhdistysliikkeen elinehto.

Juha Jaatinen
koulutus- ja järjestötoimitsija