PAU viestii ja uutisoi aktiivisesti
ajankohtaisista asioista.
Seuraa liiton viestintää.
19.6.2019
Yksi uuden hallituksen keskeisimmistä tavoitteista ovat työllisyyttä vahvistavat uudistukset. Hallitusohjelmassa nämä uudistukset linjataan toteutettavaksi tavoilla, jotka lisäävät luottamusta sekä osallisuutta ja toisaalta vähentävät työelämän ja toimeentulon epävarmuutta. Näin työntekijöiden edustajana (ja työntekijänä itsekin) voisi sanoa, että hyvältä kuulostaa – sekä epäluottamus että epävarmuus ovat varjostaneet suomalaista työelämää jo riittävän kauan.
Työllisyysasteen osalta lähitulevaisuuden tavoitteeksi on kirjattu 75 prosenttia vuoteen 2023 mennessä. Kasvua odotetaan siis lähes kolme prosenttia eli 60 000 uutta työllistä.
Hallitusohjelmassa todetaan, että hyvin toimivien työmarkkinoiden sekä aktiivisen työvoimapolitiikan lisäksi korkea työllisyys edellyttää tukea erityisesti vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymiseksi. Toisin sanoen erityistä tukea keskitetään muun muassa ikääntyneiden, pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevien sekä osatyökykyisten työllistymismahdollisuuksien parantamiseen.
Suurin potentiaali työllisyyden kasvulle onkin juuri niissä ryhmissä, joissa työelämään osallistuminen on työttömyyden tai työkyvyttömyyden vuoksi matalalla tasolla. Koska yhteiskunnallisen osallisuuden ja tietenkin toimeentulon kannalta työssä käynti on äärimmäisen tärkeää, on hienoa, että hallitus painottaa ja aikoo tukea myös ja nimenomaan hankalasti työllistyvien oikeutta osallistua työelämään.
Työllisyyspalveluiden osalta keskeisin muutos työntekijöiden näkökulmasta on varmasti aktiivimallin leikkureiden ja velvoitteiden purkaminen. Työllistymispalveluiden yksilöllistä ja henkilökohtaista toteuttamista ollaan peräänkuulutettu jo pitkään ja nyt näyttäisi siltä, että palveluja ollaan kehittämässä yksilöllisempään suuntaan. Hallitusohjelmassa linjataan aktiivimallin korvaamisesta mallilla, jossa työllistymissuunnitelmassa sovitaan henkilökohtaisesta työnhakuvelvoitteesta ja palveluista kuten koulutuksesta tai kuntoutuksesta. Lisäksi myös TE-palveluiden henkilökohtaisen palvelun resurssit luvataan turvata.
Käytännössähän tämän pitäisi tarkoittaa lisäresursseja TE-palveluille – toivotaan, että sekä rahaa että tekijöitä löytyy.
Täältä ay-kentältä katsottuna on positiivista, että hallitus aikoo palauttaa työvoimapoliittiset toimet kolmikantaiseen valmisteluun, jolloin myös työntekijöiden edustajat pääsevät pöydän ääreen eikä aktiivimallin kaltaisen leikkauspolitiikan pitäisi toteutua. Kolmikantaisesti toteutetaan myös Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma, jonka yhtenä tavoitteena on, että työhyvinvointi on Suomessa vuoteen 2030 mennessä maailman parhaalla tasolla.
Työntekijöiden asemaan ja hyvinvointiin on tulossa parannuksia laajemminkin. Työnantajan ja työntekijöiden välistä luottamusta pyritään parantamaan uudistamalla yhteistoimintalakia. Tavoitteena on riittävät oikeudet työntekijöiden tiedonsaannin ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen, jatkuvaan vuoropuheluun, osaamisen kehittämiseen ja työhyvinvoinnin edistämiseen. Toisin sanoen voisi olettaa, että yhteistoimintalain henkeä irtisanomislakina pyritään siis purkamaan ja tukemaan aitoa yhteistoimintaa työnantajien ja työntekijöiden välillä.
Huomiota kiinnitetään muun muassa työaika- ja vuosilomajoustojen kehittämiseen, pätkätöihin ja nollatuntisopimuksiin sekä työsuojeluvalvonnan resursseihin ja viranomaistoimintaan.
Lisäksi hallitusohjelmaan on kirjattu voimakas painotus jatkuvaan oppimiseen sekä osaamisen kehittämiseen työelämässä. Tavoitteena on lisätä muunto-, täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia, joiden avulla pyritään vahvistamaan työsuhdeturvaa sekä tukemaan puuttuvien perustaitojen vahvistamista. Lisäkoulutusta pyritään kohdentamaan erityisesti vähän koulutetuille, työttömille ja työttömyysuhan alla oleville.
Jatkuvan oppimisen näkökulmasta erityiseksi haasteeksi tunnistetaan myös se, että työn murros ja digitalisaatio muuttavat eniten töitä, jotka eivät vaadi paljoa pohjakoulutusta, mikä taas korostaa tarvetta järjestää uudelleenkoulutusta esimerkiksi pelkän peruskoulutuksen varassa oleville työntekijöille.
Hallitusohjelma lupaa paljon ja on hengeltään tukeva ja kannustava – ei niinkään kurittava ja syyllistävä, kuten viime vuosina toteutettu politiikka on ollut. Kolmikantaan palaaminen on työntekijöiden näkökulmasta erinomaista, mutta helppoja eivät tämän päiväisessä Kasvun ja luottamuksen seminaarissa alulle pantavat keskustelut ole. Työnantajien edustajat ajavat edelleen kovaa, paljolti leikkauksiin perustuvaa politiikkaa, kun taas työntekijäpuoli on näkemyksissään täysin päinvastaisella kannalla.
Vääntö on alkanut ja saa nähdä pystyykö pääministeri Rinne pitämään kiinni pehmeistä keinoistaan, vai joutuuko tämä myöntymään ja pelaamaan sen kortin, joka hallitusohjelmaankin on kirjattu: ”Hallitus ei sulje mitään työllisyyttä parantavaa keinoa tarkastelun ulkopuolelle.”
Ida Nummelin
työympäristöasiantuntija
23.5.2019 - Satu Ollikainen