PAU viestii ja uutisoi aktiivisesti
ajankohtaisista asioista.
Seuraa liiton viestintää.
26.12.2017
Kirjoittelin kesän lopulla jotain bloggauksen tapaista osastomme kotisivuille koittaen ennakoida tuolloin käynnissä olleita TES-neuvotteluita ja tulevia muutoksia osastomme puheenjohtajan suhteen. Harvemmin on niin reisille mennyt kirjailuni… Ennakoin suuria vuoria TES-neuvotteluissa ajatuksella, että tuolloin juuri hyväksytty postilaki (mitä ikinä Posti suunitteleekaan /millä aikataululla ) ja varhaisjakelun työehtoshoppailu yhdessä voisivat eskaloitua työtaisteluiksi asti. Mielessäni siis ennakoin, en sanoiksi asti pukenut. Varmana tietona myös mainostin osastomme puheenjohtajan vaihtuvan tulevassa osastomme syyskokouksessa. Tälle oli sentään varma lähde, nykyinen puheenjohtajamme oli hyvissä ajoin toimikunnassa ilmoittanut halusta luopua kaksoisroolista kun vielä alueemme PLM sattuu myös olemaan.
Yllätyksekseni uusi TES tulikin valmiiksi jo HYVISSÄ ajoin ennen edellisen umpeutumista ( en muista ihan heti näin käyneen), eikä osastomme pj. vaihtunutkaan. Jälkimmäinen ennustukseni on helppo selittää, TES tuli kyllä hiukan ”puskista ”. Ei sillä, hyvä että tuli. 2015 neuvottelu työtaisteluineen, lakonmurtoineen, oikeusjuttuineen on edelleen liiankin hyvin muistissa.
Osaston puheenjohtajan vaihdos kariutui lopulta siihen, että kartoituksesta huolimatta ei uutta löytynyt/saatu ketään, jolta kysyttiin, suostumaan tehtävään. Onneksi nykyinen pj Harri Manninen suostui vielä olemaan käytettävissä ja yksimielisesti valittiin tehtävää jatkamaan. Myös kaksoisrooli jatkuu Harrin tultua uudelleen valituksi pääluottamusmieheksi ilman vastaehdokasta. Osaston sihteerinä olen vähintäin huojentunut/tyytyväinen.
Mikä sitten TES rintamalla johti yllätyksellisenkin nopeaan ratkaisuun ja sopuun? Tästä olen kuullut PAUn puheenjohtajan Heidi Niemisen katsauksen PLM/TSV koulutuspäivillä, onhan hän asiaa avannut Reitti lehdessäkin vastikään. Johan lähtökin oli ollut ihan eri planeetalta ymmärtääkseni nyt vs 2015 . Ei tullut paksua listaa heikennysvaatimuksista. Oliko tosiaan niin, että Posti halusi uuden työrauhan ilman uhittelua? Edellisen kierroksen taiston on pakko olla tullut lakonmurtoineen ja tuhansine(?) SOL työtunteineen todella kalliiksi talolle. Unohtamatta myöskään asiakasmenetyksiä kaupanpäälle. Silti joku suurempi suunitelma talon johdossa täytyy olla ja siihen tarvitaan työrauha on minun oma vanhan pessimistin arvioni. Onko se kolmipäiväinen jakelu, joidenkin Postin osien vieminen pörssiin…who knows. Kevyenä tallivihjeenä voisi olla OP:n eläköityvän pääjohtajan Reijo Karhisen nimeäminen Valtion Kehitysyhtiö Vake Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi. Tämä kaveri on viisauksissaan lausunut, että valtion ei kuulu omistaa juuri mitään, vaan valtio-omisteiset firmat pörssiin ja yksityiselle vaan lihoiksi. Jotain sieltä ropisee meillekin.
Osui siinä alussa mainitussa bloggauksessa jotain oikeinkin: mitä ikinä tapahtuukin talossamme, osuu se aina konehuoneeseen alias suoritusportaaseen. En tiedä toista yhtä ilmeisen suojeltua työpaikkaa kuin Postin johtajisto. Saavutetut edut tosiaan pysyy, eikä harvennushakkuut osu kohdalle . Arvelin siis blogissani, että tähän porukkaan ei mikään heikennys satu. So far ei näytä sattuneen, kun johtajia on talossa liki sama määrä kuin 1978. Telen porukka tosin oli silloin vielä mukana ja henkilöstöä reilu 40 000. Nyt yli puolet vähemmän. Koitapa yksityisellä pystyä samaan.
Markku Siren
TS asiamies /TSV varavaltuutettu Keski-Suomi 40-44
6.2.2018 -