Ennen oli kaikki paremmin

3.10.2018

”Ennen oli kaikki paremmin”. Ei välttämättä kaikki asiat, mutta ainakin laadun kohdalla tämä pitää edustamassani yhtiössä paikkansa.

Huono laatu maksaa. Huonon laadun kustannusten arvioidaan olevan jopa 10-15 % koko organisaation toimintakuluista. Savolaisella matematiikalla varovaisestikin arvioiden puhutaan useista miljoonista, jopa kymmenistä miljoonista euroista. Jälkien korjaaminen on kalliimpaa kuin kerralla kunnolla tekeminen. Laadunvalvonta on menettänyt otteensa, paitsi aloilla, joissa virheet ja niiden paikkaus tulevat kohtuuttoman kalliiksi. Miksi Postilla on varaa tähän huonolaatuiseen toimintaan? Miksi oikeasti ei välitetä minkälaista jälkeä jälkeensä jätetään? Eikä ole syytä syyttää tässä yksittäistä työntekijää. Huonosti toimivien prosessien on sanottu aiheuttavan jopa 90 % virheistä, loput menevät inhimillisten virheiden piikkiin.

Laadunseuranta selvästikin käsitetään meillä lähinnä pakettien kulkunopeuksien ja toimitusvarmuuden seuraamiseksi. Entäs ne muut? Kirjeitä kulki v. 2017 lähes 700 miljoonaa kappaletta Postin kautta ja lisäksi sanoma- ja aikakauslehdet sekä mainokset. Valtaosa asiakkaiden vastaanottamista lähetyksistä on jotain muuta kuin paketteja. Myös tämän massan laadusta pitäisi olla huolestunut.

Oman vajavaisen käsitykseni mukaan suurin osa posteista menee hyvin perille, mutta annas olla, jos jotain menee pieleen. Sen jälkeen koneelliset prosessit eivät tue virheen korjaamista, pikemminkin päinvastoin. Virhe digitaalisessa muodossa pyörittää osoitteestaan eksynyttä pahimmillaan viikkokausia paikasta paikkaan. Valitettavasti näistä saamme lukea lehdistä ja sosiaalisesta mediasta.

Missäs se vika voisi piillä? Ei aina asiakkaassa kuitenkaan, vaikka osoitetiedon oikeellisuus onkin avainasia perille menon kannalta. Automatisoidut prosessit eivät aina anna mahdollisuutta korjata virhettä matkan varrelta. Olemme menettäneet automatisaation ja konekäsittelyn takia virheiden korjauskyvyn. Tähänkin käy otsikon lausahdus: ennen oli kaikki paremmin. Silloin varmistettiin virheellisesti menneen lähetyksen ohjautuminen oikeaan prosessiin. Ihan hirveän kauas ajassa ei tarvitse mennä, kun vielä juostiin kuljettajan perässä ja annettiin hänelle lähetys kouraan. Homma hoitui.

”Koko Suomen työelämä on kiireen takia pielessä”. Edellä mainittu Heimarissa käymäni koulutuksen asiantuntijan lause jäi mieleeni. Kiireen varjolla oiotaan, tehdään huonosti, joudutaan tekemään uudestaan, korjaillaan virheitä sekä myös korvataan tehtyjä mokia. Kulttuurin muutos pitää saada aikaan, missä tehdään asiat kerralla hyvin ja laadukkaasti. Hyvin tekemällä ei tarvitse tehdä enää samaa asiaa uudestaan.  

Lopetetaanpa se juokseminen- ainakin työajalla!

Kari Kettunen
Organisaatiossa Pohjois-Suomen eteläisen osan eli Pohjois-Savon postityöntekijöitä edustava työsuojeluvaltuutettu