Eduskunta hyväksyi uuden postilain sisällön

20.1.2023

Postilakiehdotus oli eduskunnassa ensimmäisessä käsittelyssä 18.1. ja se käy vielä eduskunnassa 24.1., jolloin päätetään lopullisesti sen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Ensi viikon käsittelyn pitäisi olla enää muodollisuus, koska hallituspuolueet ovat yksimielisiä lakiesityksen sisällöstä.

Mitään yllättävää eduskunnan käsittelyssä olleesta liikenne- ja viestintävaliokunnan mietinnöstä ei löydy. Viisipäiväisestä jakelusta ja keräilystä ollaan siirtymässä kolmipäiväiseen jakeluun ja keräilyyn. Jakelupäiviä on vähennetty tai ollaan vähentämässä useissa Euroopan maissa. Tämä muutos ei vaikuta yleispalvelukirjeiden kulkunopeuteen eli niiden pitää kulkea lain mukaan jatkossa myös yhtä nopeasti (tai hitaasti) kuin tähän asti.

PAU korosti käsittelyn jokaisessa vaiheessa sitä, että jos jakelupäiviä vähennetään, tulee jakelu voida suorittaa niin sanotulla vuoropäivämallilla. Tässä mallissa postinjakelutyötä voidaan toteuttaa kokoaikaisena. Toinen esillä ollut vaihtoehto olisi ollut se, että jakelupäivät olisivat olleet kiinteät (esimerkiksi maanantai, keskiviikko ja perjantai), jolloin jakelutyö olisi muuttunut täysin osa-aikatyöksi. Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuli viestimme ja korosti sekä mietinnössään että eduskunnassa valiokunnan puheenjohtajan puheenvuorossa sitä, että ”henkilöstön kannalta on olennaista se, että vuoropäiväjakelu mahdollistaa kokopäivätyön postinjakelussa.”

Jakelupäivien väheneminen olisi ollut kohtalokasta haja-asutusalueella jaettaville sanomalehdille, jos samalla ei olisi säädetty määräaikainen sanomalehtijakelua koskeva valtionavustus sinne missä ei ole sanomalehtien varhaisjakelua. Jatkossa sanomalehti menee haja-asutusalueella Postin mukana lain perusteella kolmena päivänä ja kahden jakelupäivän osalta jakeluoperaattori on se, joka saa itselleen jakelutuen Traficomin järjestämässä kilpailutuksessa. Meillä on yhä kova luotto siihen, että Posti tulee kilpailutuksissa menestymään ja on se jakeluoperaattori, joka jakaa myös jatkossa haja-asutusalueella viitenä päivänä viikossa. Traficomin kilpailutuksesta ei vielä ole tiedossa tarkempia yksityiskohtia, mutta kun meille varmistuu kilpailutuksen ajankohta ja muut tiedot, niin viestimme niistä myös PAUn jäsenille.

Posti on omassa viestinnässään henkilöstölle korostanut postilain 21 §:n muutosta. Rikosoikeudellinen virkavastuu laajenee koskemaan tavallisina kirjeinä toimitettavia viranomaisten tiedoksiantoja. Hallintolaissa on säädetty tiedoksianto-olettamasta, jonka mukaan vastaanottajan katsotaan saaneen tiedon kirjeitse lähetetystä viranomaisen asiakirjasta seisemäntenä päivänä asiakirjan lähettämisestä. Asiakirja saattaa esimerkiksi olla tuomioistuimen päätös ja valitusaika päätöksestä lähtee kulumaan seitsemäntenä päivänä sen lähettämisestä. Ilmeisesti useampikin viranomainen on kiinnittänyt huomiota siihen, että kirjeet eivät ole olleet perillä tiedoksianto-olettaman mukaisesti eli seitsemäntenä päivänä postituksesta. Jokaisen oikeusturvan kannalta on ehdottoman tärkeää, että tällaiset kirjeet ovat perillä siinä ajassa, miten laissa niiden oletetaan olevan.

Posti ilmeisesti on jossain vaiheessa tämän asian osalta antamassa henkilöstölle koulutusta.

Ammattiliittona kantamme on yksiselitteinen. Yksittäinen postinjakaja- tai lajittelija ei vastaa postityön prosesseista tai resursseista, joten rikosoikeudellinen virkavastuu ei mitenkään voi ulottua postityöntekijään, joka hoitaa ”oman tonttinsa” eli esimerkiksi jakaa työvuoroluetteloon merkityn työaikansa reittiä, joka hänelle on jaettavaksi osoitettu. Koulutuksen sijaan tai ainakin sen lisäksi, postityöhön pitää resursoida sen verran tekijöitä, että Postilla on varmuus siitä, että kirjeet tulevat jaetuksi tiedoksiantomenettelyn vaatimassa aikaikkunassa. Uskoisin tämän olevan myös se, mitä sekä lainsäätäjä että tiedoksiantokirjeitä lähettävät viranomaiset toivovat. Ja se on varmasti myös se, mitä postilaiset toivovat – kukaan ei halua jakaa lähetyksiä myöhässä vastaanottajalle.

Muut lakiin tulevat muutokset ovat pienempiä. Positiivista on se, että edellisen hallituksen aikaan postilakiin lisätty hankintamenettely poistuu. Jatkossa haja-asutusalueella ei siis tarvitse lain määräämänä kilpailuttaa yleispalvelukirjeiden jakelua. Jälkiviisaana voikin todeta, että tuo menettely oli turha ja kallis. Tosin tuo asia sanottiin myös siinä vaiheessa, kun asiaa oltiin lakiin viemässä eli tässä asiassa ei tarvitse olla vain jälkiviisas. Huonoa taas on se, että Postin tulee jatkossa antaa muille postiyrityksille maksutta postilaatikoiden sijaintia koskevat osoitetiedot. Laatikoiden sijaintikoordinaatit pitää myös luovuttaa, mutta niiden luovuttamisesta Posti voi periä maksun kustannustensa kattamiseksi. Liittona olemme useasti aiemminkin ihmetelleet sitä, miksi valtionyhtiöt pakotetaan antamaan liikesalaisuutensa kilpailijoille, ja jatkamme tämän ihmettelemistä yhä.

Eduskunnassa käytettiin postilakiesityksestä 30 puheenvuoroa ja niihin pääset tutustumaan täältä.