PAU viestii ja uutisoi aktiivisesti
ajankohtaisista asioista.
Seuraa liiton viestintää.
10.11.2022
Tehyn ja Superin hoitajia koskevaan työmarkkinakiistaan löytyi sopu Bulevardilta, valtakunnansovittelijan luota. Hyvä niin! Yhden kiistan ratketessa, on uusia jo hyvää vauhtia syntymässä. Teollisuusliitto ilmoitti lokakuun puolivälissä irtisanoneensa teknologiateollisuuden työehtosopimukset päättymään marraskuun loppuun, koska ensi vuoden palkoista ei löytynyt sopua. Palkat jäivät sopimatta myös kemian alalla ja alan sopimukset päättyvät vuodenvaihteessa. Ennen vuodenvaihdetta valtakunnansovittelija saattaa siis saada ratkottavakseen perinteisten vientialojemme palkka- ja tes-kysymyksiä.
Noilla ratkaisuilla on myös vaikutus kunta-alan tuleviin palkankorotuksiin. Kemian ratkaisu on myös meidän työehtosopimuksissamme palkkojen osalta perälautana, jos emme itse onnistu palkankorotuksia neuvottelemaan sitä ennen maaliin. Vuodenvaihteen jälkeen, tammi-maaliskuun aikana, on päättymässä yli sata SAK:n liittojen sopimaa työehtosopimusta, joten Bulevardilla riittänee ratkottavaa myös koko kevään.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja sanoi lokakuussa kohun aiheuttamassa talouspolitiikkaa koskevassa puheessaan maailman ja politikkojen tulleen hulluiksi. Minusta hullulta tuntuu kotimaassamme käytävä palkankorotuskeskustelu. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin lähes kaikkien mielestä inflaatio on nostanut hintoja ja syönyt merkittävästi ostovoimaa. Erityisesti pieni- ja keskituloisilla ennakoidaan olevan vaikeuksia selvitä ensi talven aikana energia- ja ruokakuluista. Euroopassa on tämän takia sovittu tänä syksynä isoistakin palkankorotuksista, joka kuulostaa loogiselta. Kotimaassamme kaikki työnantajapuolen julkilausutut puheet ovat korostaneet palkkamalttia. Teknologiateollisuuden työnantajien toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi kertoo tuoreessa blogissaan, että ”tähän tilanteeseen sopivat huonosti korkeat palkankorotukset”. Hänen mukaansa teknologiateollisuuden tes-osapuolten ”näkemykset tilanteeseen sopivasta palkkaratkaisusta olivat kaukana toisistaan”.
Suomessa ostovoimaa turvaaviin korotuksiin taidetaan päästä vain työtaisteluiden kautta. Ostovoiman heikentyminen syö erityisesti matalapalkkaisten alojen houkuttelevuutta, koska jos pieni palkka riitti aiemminkin huonosti elämiseen, niin hintojen nousun jälkeen se ei siihen ainakaan riitä. Ja useilla aloilla on ollut jo aiemminkin isoja ongelmia saada riittävästi työntekijöitä. Korkean osaamisen tehtävien osalta (esimerkiksi useat it-alan työt) on ollut jo kauan selvää, että työvoimasta kilpaillaan paremmilla työsuhteen ehdoilla ja kilpailevia yrityksiä korkeammilla palkoilla. Matalapalkka-aloilla toimisi sama logiikka. Toistaiseksi työnantajat ovat käyttäneet matalapalkka-aloilla hyvin vähän työvoimakilpailussa palkkahoukuttelua. Tai ainakaan kukaan ei ole halunnut tehdä sitä julkisesti ja näkyvästi, vaikka tässä ajassa valtavirrasta poikkeavalla ajattelulla onnistuisi varmasti saamaan suurta huomiota ja siinä sivussa sitä paljon kaivattua työvoimaa.
Heidi Nieminen
puheenjohtaja
8.5.2018 - Markku Jalava