Aitoa kultaa vai kissankultaa?

8.2.2022

Vuosi ei päässyt helmikuuta pidemmälle, kun sähköpostiin kolahti yt-ilmoituksia. Ilmoituksissa esitetyt lukemat olivat aivan käsittämättömät, peilatessa siihen, mitä ollaan tekemässä ja mistä on puhuttu. Irtisanomisia, osa-aikaistamisia, osa-aikaisten tuntien vähentämistä ja lomautuksia. Vaikutukset kohdistuvat näillä alueilla suunnilleen joka kolmanteen postinjakelussa olevaan henkilöön.

Irvokasta tässä on se, että samaan aikaan huudellaan työvoimapulasta, postia ei saada jaettua ja ihmetellään miksi työntekijät eivät jää töihin. Käytetään vuokratyövoimaa, alihankintaa. Väläytellään 10 tunnin pituisten työpäivien sopimuksien tekemisestä.

Toki on ymmärrettävää, että yt:tä käydään ja muutoksia tehdään. Postimäärä vähenee, mutta työn tekeminen ei vähene yhtä nopeasti. Työn luonne muuttuu entistä raskaammaksi ja haastavammaksi. Työtä pitäisi pystyä keventämään, mutta se vaikeutuu sitä mukaa, kun työn kevein osa keskitetään vain muutamaan paikkaan.

Luotettava - Arvostava - Edistyksellinen

Yrityksellä on arvot, jotka sen johto on määritellyt ja arvot, joiden mukaan halutaan toimia. Arvot ovat vain sanoja, mustetta paperilla tai merkkejä ruudulla niin kauan, kuin sanat muuttuvat teoiksi.

Tällä hetkellä toiminta ei täysin vastaa työnantajan arvoja, ainakaan minun silmissäni. Jos työntekijöitä aidosti arvostettaisiin, tehtäisiin ensin kaikki se, että työvuorot ja työvuorojen rakenteet olisivat sellaisia, joista pystyy suoriutumaan kokoaikatyössä, ne ovat mielekkäitä, monimuotoisia ja työajallisesti järkeviä. Edistyksellisellä toiminnalla ensin tehtäisiin kaikki mahdollinen työ, jotta työntekijöihin suoraan kohdistuvia yt:tä ei edes tarvitsisi käydä.  Jos puheet ja teot kulkisivat käsi kädessä, olisi toiminta luottamuksen arvoista.

Sitä saa mitä tilaa

Tämän jälkeen jääkin pohdittavaksi, onko työnantajan valittu strategia kuitenkaan taloudellisesti kannattava, jos emme saa työntekijöitä haluamaan olla meillä töissä, maksetaan sanktioita, kun emme pysty toimimaan sopimusten mukaisesti.

Olen usealla tavalla useassa paikassa tuonut työantajalle selvästi esille sen, mitkä vaikutukset työantajan toimilla on, mikäli toiminta ei ole työntekijöitä ajatteleva ja arvostava. Välittömästi henkilöstön saatua tiedot alkavista yt:stä, edunvalvojille tuli useita ilmoituksia vapaaehtoisesti irtisanottavaksi halukkaista. Osa-aikatyöhön ei haluta, koska sillä ei elä. On selvää, että sitä saa, mitä tilaa, pitää tässäkin kohden paikkansa.

Olenkin viime päivinä joutunut miettimään useaan kertaan sitä, eikö työantaja oikeasti ymmärrä kuinka arvokkaita meidän työntekijämme ovat. Postinjakajat ovat aitoja kultakimpaleita, mutta juuri nyt erilaisten toimien perusteella näyttää siltä, että he ovat arvotonta kissankultaa, jolla ei tee mitään.

Satu Ollikainen
valtakunnallinen pääluottamusmies