Vuosilomapäivien laskentasääntö muuttuu viisipäiväiseksi Posti Oy:ssä

15.02.2022

PAUn työehtosopimusten soveltamisaloilla (pois lukien Ahvenanmaa ja Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen palkkaliite D) siirrytään vuosilomissa vuosilomalain ja työehtosopimuksien mukaisesta arkipäivälaskennasta (6 päivää viikossa) lomapäivälaskentaan (5 päivää viikossa) maaliskuussa 2022 myös Posti Oy:n osalta.

Pääsääntöisesti lomapäivien lukumäärä pienenee tällöin noin yhdellä kuudesosalla (1/6). Muutos on pääpiirteittäin yksinkertainen, mutta muutoksella on vaikutusta lomapäivien lukumäärän lisäksi myös esimerkiksi lomapalkan laskentaan. Muutos on tapahtunut jo aiemmin Postin eri henkilöstöryhmissä ja yhtiöissä.

Ensimmäisenä muutos näkyi Posti Group Oyj:ssä, Posti Kiinteistöt Oy:ssä ja Posti Messaging Oy:ssä, jossa vuosilomien laskentasääntö muuttui huhtikuussa 2021. Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelutyöntekijöiden (PEC) osalta muutos tapahtui 31.5.2021. Nyt uusi laskentatapa otetaan käyttöön Posti Oy:ssä maaliskuussa 2022. Posti Oy:n työntekijöiden kaikki jäljellä olevat pitämättömät lomapäivät muutetaan uuden mallin mukaisiksi. Uudet lomaoikeudet näkyvät tuntipalkkaisilla palkkalaskelmassa 15.3.2022 ja kuukausipalkkaisilla 31.3.2022.

Vuosiloman laskentasäännön muutoksesta on sovittu neuvottelemalla PAUn ja työnantajan välillä. Määräykset löytyvät työehtosopimuksista. Muutos toteutuu kokonaisuudessaan kustannusneutraalisti verrattuna aiempaan tilanteeseen. Tämä tarkoittaa siis sitä, että kenenkään loman määrä ei muutu eikä muutoksella ole myöskään vaikutusta lomapalkkaan.

Mitä muutos tarkoittaa käytännössä?

Vuosilomapäivien laskentasäännön muutos on taustavaikutuksiltaan suuri ja sillä on lomapäivien lukumäärien lisäksi vaikutusta useaan eri kohtaan työehtosopimuksen eri pykälissä. Esimerkiksi vuosilomapalkka, lomaraha jne. lasketaan jatkossa eri laskukaavalla verrattuna aiempaan. Työntekijöille muutos näkyy onneksi yksinkertaisempana, koska loma-ajalta saatu palkka ja loman pituus ei kokonaisuudessaan muutu. Muutos tarkoittaa käytännössä sitä, että vuosilomapäiviä kertyy muutoksen toteuduttua lukumäärällisesti vähemmän ja samalla niitä kuluu lomaa pidettäessä nykyistä vähemmän. Vuosilomien pituus säilyy kuitenkin samana. Uusi laskentasääntö poikkeaa vuosilomalain mukaisesta ns. kuuden päivän säännöstä ja samankaltainen laskentatapa on ollut aikaisemmin käytössä esimerkiksi kunta-alan työehtosopimuksissa. Jatkossa siis kesä- ja talvilomaa voi pitää samalla tavalla kuin aiemminkin.

Lomapäivien laskeminen ja seuraaminen helpottuu

Muutoksella yksinkertaistetaan lomapäivien laskentatapaa ja samalla nykyisestä ns. irtopäivien laskentasäännöstä päästään eroon. Tämä tarkoittaa sitä, että muissa kuin kokonaisten kalenteriviikkojen lomissa vuosilomapäivien laskeminen on nykyisellä aiemmalla laskentatavalla ollut työlästä, koska jokaista pidettyä viittä yksittäistä lomapäivää kohden on kulunut aina kuudes lomapäivä (ns. laskennallinen lauantai). Jatkossa muutoksen jälkeen lomapäiviä kuluu vuosilomalla kokonaiselta kalenteriviikolta kuuden sijaan viisi ja lyhyemmältä ajalta (vajaa kalenteriviikko) yhdestä neljään lomapäivää työpäivien ja arkipäivien lukumäärästä sekä loman pituuden mukaan.

Esimerkki: Jos henkilölle olisi 6-päiväisessä laskennassa kertynyt 30 lomapäivää, kertyy hänelle uudessa 5-päiväisessä laskennassa 25 lomapäivää. Lomaa on siis molemmissa tapauksissa 5 viikkoa eli lomaviikkojen määrä pysyy samana.

Mitä tapahtuu vanhoille pitämättömille lomapäiville?

Muutoksen yhteydessä työntekijän vanhat pitämättömät lomapäivät ja säästövapaat viedään uuteen työnantajan järjestelmään. Sopijaosapuolet ovat yhtä mieltä, että lomat pyritään pitämään ennen siirtoa siten, että siirtohetkellä jäljellä olevista lomapäivistä muodostuu vain täysiä viikkoja. Vanhat lomapäivät muutetaan niin, että jäljellä olevat kokonaiset lomaviikot (6 vuosilomapäivää) muutetaan 5 (vuosilomapäiväksi). Sen sijaan yksittäisiä jäljellä olevia lomapäiviä ei muuteta siirtymähetkellä.

Vuosilomapalkkaan ja lomarahaan ei käytännön muutoksia

Osa-aikaisella tuntipalkkaisella työntekijällä vuosilomapalkka pysyy kokonaisuudessaan samansuuruisena, koska yksittäisen vuosilomapäivän á-hinta nousee, kun prosentuaalisen vuosilomapalkan jakajana olevien lomapäivien määrä pienenee muutoksessa. Lopputulos vuosilomapalkan osalta on siis sama kuin aiemmin ja tästä syystä myös lomaraha pysyy samansuuruisena kuin aiemminkin. Vain taustalla olevat laskentakaavat muuttuvat.

Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan vuosiloman ajalta kiinteää kuukausipalkkaa samalla tavalla kuin ennen muutostakin.

Vuosiloman ansaitseminen määräytyy jatkossa työehtosopimuksessa sovittujen taulukoiden mukaan

Vuosilomapäiviä kertyy täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta ja niiden kertyminen lasketaan lomanmääräytymisvuosittain (1. huhtikuuta – 30. maaliskuuta). Lomanmääräytymiskuukausi on kuukausi, jonka aikana työntekijällä on vähintään 14 työpäivää tai vähintään 35 tuntia työtä.

Työntekijä ansaitsee vuosilomaa kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta seuraavasti:

a) Jos työsuhde on jatkunut vuosilomalain 2 luvun 5 § 1 momentin mukaisesti lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä alle vuoden:

Täydet lomanmääräytymiskuukaudet	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12
Vuosilomapäivät	2	4	5	7	9	10	12	14	15	17	19	20

b) Jos työsuhde on jatkunut vuosilomalain 2 luvun 5 § 1 momentin mukaisesti lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden:

Täydet lomanmääräytymiskuukaudet	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12
Vuosilomapäivät	3	5	7	9	11	13	15	17	20	21	24	25

Vuosilomalain 2 luvun 5 § 1 momentista poiketen työntekijän työsuhteen katsotaan jatkuneen yhdenjaksoisesti vähintään vuoden, jos työsuhde lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä sen ja sitä edeltäneen lomanmääräytymisvuoden aikana on jatkunut yhdessä tai useammassa jaksossa yhteensä vähintään yhden vuoden pituisen ajan.

Työntekijä, jolla on oikeus pidempään vuosilomaan (vain ns. pitkälomalaiset):

Työntekijällä on oikeus saada vuosilomaa täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta seuraavasti: