PAU viestii ja uutisoi aktiivisesti
ajankohtaisista asioista.
Seuraa liiton viestintää.
Postin listaamisesta pörssiin on huhuttu pitkään. Mitä se tietäisi työntekijöille, ja millaisia kokemuksia on muista maista?
Tällä hetkellä valtio omistaa Postin kokonaan. Nykyisen lain mukaan valtion on omistettava siitä vähintään 50,1 prosenttia. Hallitus kertoi keväällä julkaistussa omistajapoliittisessa periaatepäätöksessään, että aikoo laskea vähimmäisomistuksen 33,4 prosenttiin.
Rajan lasku ei vielä itsessään tarkoita, että valtio myy osan Postista. On kuitenkin tiedossa, että hallituksella on kova halu ja tarve myydä valtion omistuksia, jotta saa katettua isot liikenneinvestointinsa. Posti voisi olla yksi myytävistä.
Yksi tapa myydä yhtiön osakkeita on listata se pörssiin. Listautumisessa yrityksen osakkeet tulevat osaksi pörssin tarjontaa ja kuka tahansa voi ostaa niitä.
Postin listautumisesta on huhuttu pitkin 2000-lukua. Verkkouutisten mukaan Juha Sipilän hallitus ehti vuonna 2018 jo niin pitkälle, että pörssitalolle oli hahmoteltu listautumispäivää ja listautumisesitteet oli laadittu. Silloinen hallitus kuitenkin päätyi aiheessa erimieliseksi, ja listautumishanke kaatui.
Huhut ovat jälleen kiihtyneet nykyisen hallituksen ympärillä. Kauppalehden tietojen mukaan postin listaaminen oli esillä jo hallitusohjelmaneuvotteluissa eikä mikään hallituspuolueista sitä vastustanut. Etenkin kokoomuksella on kova hinku purkaa valtion monopoleja.
Varsinaista uutista listaamisaikeista ei kuitenkaan ole kuulunut – ainakaan vielä.
Suomen valtio on viime vuosina ja vuosikymmeninä myynyt paljon omistamiaan yhtiöitä ja niiden osakkeita. Monia valtion osin omistamia yhtiöitä on listattu pörssiin. Kokemukset ovat olleet vaihtelevia.
Posti on luokiteltu valtionyhtiöksi, johon valtiolla liittyy sekä sijoittajaintressi että strategisia intressejä. Valtio haluaa siis Postista rahaa mutta myös palveluita veronmaksajilleen ja turvaa kriisitilanteisiin.
Samaan luokkaan luokiteltuja valtionyhtiöitä, joista valtio omistaa merkittävän osan, on listattu pörssiin kolme: Neste, Finnair ja Fortum.
Näistä esimerkiksi Fortumin Uniper-kaupat ja sähköverkkojen myynti ulkomaalaisille sijoittajille osoittivat, että valtion omistajaohjaus on pörssiyhtiössä vaikeaa. Fortum ja valtio, siis veronmaksajat, menettivät miljardeittain rahaa, ja sähkön siirtohinnat nousivat rajusti.
Postin palveluita suojaamassa on laki, joka määrää sitä tarjoamaan yleispalvelut kaikille suomalaisille, oli omistaja kuka hyvänsä. Miten hyvin tämä onnistuisi pörssiyhtiöltä, on toinen kysymys.
Kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd.) toimi viime kaudella Postin hallintoneuvostossa. Hän kertoo nähneensä, miten hankalaa Postin on jo nyt voittoa tavoittelevana yhtiönä toteuttaa julkinen palvelutehtävänsä kunnolla.
– Se hankaluus varmasti lisääntyisi entisestään, jos posti listautuisi pörssiin, Kiljunen sanoo.
Yksi kysymys on, mitä valtionyhtiöiden henkilöstölle tapahtuu, kun yritysten omistuksia siirtyy pois valtiolta. Tätä on tarkasteltu Sakari Lähdemäen väitöskirjassa. Tutkimuksessa selvitettiin, miten tuottavuus ja henkilöstörakenne muuttuivat teollisuudessa toimivissa yrityksissä sen jälkeen, kun valtio luopui enemmistöomistuksistaan niissä.
Tutkimuksen mukaan yksityistäminen ei vaikuttanut keskimääräisiin palkkoihin eikä esimerkiksi henkilöstön ikään.
Sen sijaan yritysten työntekijämäärä väheni ja tuottavuus kasvoi. Tämä talouden näkökulmasta hyvänä pidetty tulos tarkoitti henkilöstön näkökulmasta sitä, että sama tulos tehtiin vähemmällä väellä.
Euroopan postiyhtiöistä ensimmäinen pörssiin listautuja oli hollantilainen TNT Post Groep vuonna 1998.
Seuraavana tuli Saksan Deutsche Post vuonna 2000. Saksan valtio myi osakemarkkinoilla ensin vähemmistöosuuden ja myöhemmin lisää. Nyt valtio omistaa Deutsche Postista enää noin 17 prosenttia.
Listautumisessa valtio tienasi osakkeista 6,6 miljardia. Niillä rahoitettiin valtion eläkejärjestelyjä ja lyhennettiin velkaa.
Sittemmin Deutsche Post on ostanut muun muassa DHL:n ja kasvanut maailman suurimmaksi logistiikka-alan yritykseksi. Sillä on maailmanlaajuisesti peräti 594 000 työntekijää.
Taloudellisesti Deutsche Post ei kuitenkaan ole ollut suuri menestystarina. Kansalaisten palveluiden turvaaminen ja sijoittajien miellyttäminen on osoittautunut hankalaksi yhtälöksi. Myös työntekijät ovat olleet tyytymättömiä.
Postialan työntekijöitä edustavan ammattiliitto DPVKOM:n mukaan Deutsche Post on muuttunut listautumisen jälkeen työntekijöiden näkökulmasta lähinnä huonoon suuntaan. Kovat tulostavoitteet ja sijoittajien jatkuva osingonnälkä ovat kasvattaneet painetta työntekijöiden hartioilla.
– Työolot heikkenevät jatkuvasti. Työaikojen venyminen, kohtuuttomasti kasvanut työmäärä ja palkkojen huononeminen ovat johtaneet siihen, että sairastumiset ovat nousseet pilviin ja yhä useammat työntekijät ovat joutuneet jättämään yrityksen, kertoo DPVKOM:n viestintävastaava Maik Brandenburger Reitti-lehdelle.
– Tätä taustaa vasten voimme vain neuvoa suomalaisia ammattiliittokollegoitamme vastustamaan Suomen Postin listautumista, Brandenburger sanoo.
Iso-Britannian Royal Mail listautui pörssiin vuonna 2013. Valtio ei omista sen omistajayhtiöstä osakkeita enää lainkaan.
Listautumisessa työntekijöille tarjottiin kullekin 1500 punnan edestä yhtiön osakkeita. Siitä huolimatta yli 96 prosenttia heistä vastusti Royal Mailin yksityistämistä.
– Työntekijät eivät myy sieluaan omistusosuudesta, kun he tietävät, että heidän työnsä, eläkkeensä ja työehtonsa ovat uhattuina, sanoi ammattiliitto CWU:n pääsihteeri Dave Ward tuolloin.
Työntekijöiden tyytymättömyys työehtoihin ja -oloihin on jatkunut siitä pitäen ja johtanut muun muassa massiivisiin lakkoihin.
Uusin käänne Royal Mailin historiassa on, että se saattaa päätyä ulkomaalaisomistukseen. Royal Mailin omistajayhtiö IDS on jo hyväksynyt ostotarjouksen, jolla postiyhtiö päätyy kokonaan tšekkimiljardööri Daniel Křetínskýn investointiyhtiölle.
Kauppa on vielä Britannian hallituksen tarkastelussa. Hallitus voi estää sen, mikäli sen arvioidaan uhkaavan kansallista turvallisuutta.
CWU pitää aiottua kauppaa uusimpana osoituksena siitä, että yksityistäminen on epäonnistunut.
– Tilanne on suoraa seurausta epäonnistuneesta ja ideologisesta yksityistämisestä ja yhtiön viime vuosien surkeasta hallinnosta. Postityöntekijät ympäri kuningaskunnan ovat menettäneet kaiken uskonsa Royal Mailin johtoon, Ward sanoi tiedotteessa tänä keväänä.
Eurooppalaisista postiyhtiöistä myös ainakin Belgian Bpost ja Italian Poste Italiane on listattu pörssiin. Näistä valtio omistaa edelleen enemmistön, joskin Italiassa hallitus valmistelee parhaillaan myyntiä.
Teksti: Tua Onnela
Kuva: DHL Group
Juttu on julkaistu Reitti-lehdessä 5/2026.
Lähteet mainittujen lisäksi: Forbes 20.11.2000: Around-The-Globe: Deutsche Post Goes Public, The Guardian 19.7.2013: Royal Mail staff vote against privatisation, The Guardian 1.8.2024: UK calls in Czech billionaire’s Royal Mail bid for national security review, Kauppalehti 3.6.2024: Posti pörssiin? Esimerkit maailmalta eivät ole kovin rohkaisevia, Sakari Lähdemäen väitöskirja Essays on Economic Productivity (2021), opinnäytetyöt Marko Tirroniemi: Valtionyhtiön listautuminen pörssiin (2009) ja Tino Quilodran: Fortum, Caruna, Uniper ja valtion omistajaohjaus (2023).