PAU viestii ja uutisoi aktiivisesti
ajankohtaisista asioista.
Seuraa liiton viestintää.
Työehtoshoppailu nousi jälleen esiin SAK:n edustajiston kokouksessa. Kokouksessa kuultiin useita eri liittojen puheenvuoroja työehtoshoppailun lopettamiseksi niin työmarkkinoilla kuin ay-liikkeen sisälläkin. PAUn edustaja Filip Djordjevic vetosi voimakkaasti liittoja lopettamaan sellaisten työehtosopimusten tekemisen, jotka ovat heikompia kuin alan yleissitova työehtosopimus.
Erityisen ajankohtaiseksi työehtoshoppailun tekee se, että tänään on käynnissä JHL:n työtaistelu kiinteistö- ja ruokapalveluita tuottavassa Arkea Oy:ssä, joka on sopimusshoppailemassa työntekijät halvemman työehtosopimuksen piiriin.
Toisen puheenvuoron PAUn edustajista piti Leo Harra. Harra esitti puheenvuorossaan kaikki alat yhdistävää työttömyyskassakonsernia. Harran mukaan yhteisen kassan voisi rakentaa vuodenvaihteessa aloittavan A-kassan pohjalle, jossa ovat jo mukana Teollisuuden ja Rakennusalan työttömyyskassa sekä työttömyyskassa Finka.
PAUn Filip Djordjevicin puhe SAK:n edustajiston kokouksessa 18.11.2021
Arvoisa puheenjohtaja, arvoisat kokousedustajat.
Työehtoshoppailu näyttää kiihtyvän entisestään. Olen puhunut tästä ongelmasta aikaisempina kertoina, mutta viesti ei näytä menevän perille. Työehtoshoppailua tapahtuu monesta syystä, mutta yksi merkittävistä syistä on, että ammattiliitot ovat osoittaneet huolestuttavia epäsolidaarisuuden merkkejä ay-liikkeen sisällä. Työnantajat ja työnantajaliitot ovat tässä haistaneet veren ja käyttävät tilaisuutta edukseen. Meillä olisi tarvittavat lääkkeet tes-shoppailusyövän tuhoamiseksi, mutta yhteistä tahtoa ei toistaiseksi ole.
Suomi on markkinatalousmaa ja siinä ay-liikkeellä on erittäin tärkeä tehtävä valvoa, ettei markkinakilpailu lipeä työehtojen polkemisen puolelle. Tällä hetkellä tämä valvonta vuotaa pahasti, sillä osa ammattiliitoista on jo pidemmän aikaa solminut huomattavasti heikomman työehtosopimuksen verrattuna alan noudatettavaan yleissitovaan työehtosopimukseen. Tämä vääristää kilpailua, joka voi pahimmillaan syöstä rehellisen työnantajan viimeiseen syöksykierteeseen: ensin lomautuksiin, osa-aikaistuksiin, irtisanomisiin ja lopulta konkurssiin. Työntekijöiden sadan prosentin järjestäytymisaste ei auta, jos ei saman toimialan yritykset pelaa samoilla pelisäännöillä.
Todettakoon, että jos samalla toimialla on olemassa ehdoiltaan kaksi samantasoista työehtosopimusta rinnakkain, ei tilanne tällöin ole mahdoton, joskaan ei ideaalinen. Ongelma muodostuu silloin, jos toinen työehtosopimus on toista olennaisesti heikompi, kuten postialalla. Minä en voi kerta kaikkiaan ymmärtää miksi Teollisuusliitto yhä solmii olennaisesti heikomman työehtosopimuksen postialalle. Se on aiheuttanut mittavia vahinkoja niin kirje- kuin logistiikka-alan puolelle. Mihin heikommalla sopimuksella oikein pyritään?
Juuri tällä hetkellä työehtoshoppailua nähdään myös Turun Arkeassa, jossa työntekijöiden työehtoja halutaan romuttaa 15–30 prosenttia. Oman kokemukseni pohjalta voin kuvitella miltä Arkean työntekijöistä tällä hetkellä tuntuu. Se on tunne, jossa tajuaa sanan työehtoshoppailu oleva liian laimea termi. Työehtoväkivalta on kuvaavampi.
Tänä keväänä julkisuudessa nousi kohu myös Finnairin työehtoshoppailusta, jossa matkustamohenkilöstöä siirrettiin AKT:n työehtosopimuksesta PRO:n olennaisesti heikompaan työehtosopimukseen. PRO-liiton julkilausuma medioille oli pelkkää taivastelua, ettei heillä ollut mitään osaa eikä arpaa Finnairin työehtoshoppailussa. Tämänkaltainen julkilausuma ei ainoastaan ole perverssi, vaan myös skitsofreeninen: ensin solmitaan heikompi työehtosopimus työnantajaliiton kanssa, ja sitten kun Finnair päättää työehtoshoppailla Airpron käyttöönoton muodossa, niin PRO pesee kätensä ja ihmettelee sivusta.
Niin ei voi toimia.
Arvoisat läsnäolijat, miten ihmeessä voimme enää arvostella työnantajien moraalittomuutta harjoittaa työehtoshoppailua, jos omassa tontissamme on korjaamisen varaa?
Kuka voi väittää, ettei ay-liikkeellä ole osittaista vastuuta työehtoshoppailun mahdollistamisessa?
Vetoan Teollisuusliittoon lopettamaan jakelualan työehtosopimuksen solmimisen ja vapauttamaan nämä jakelijat PAUn reilumpaan ja yleissitovan työehtosopimuksen piiriin.
Vetoan PRO-liittoon lopettamaan matkustamohenkilöstön työehtosopimuksen solmimisen ja vapauttamaan heidät AKT:n reilumpaan työehtosopimuksen piiriin.
Vetoan koko SAK:laiseen ammattiyhdistysliikkeeseen, että jokainen liitto lopettaa sellaisten työehtosopimusten solmimisen, jotka ovat heikompia kuin alan yleissitova työehtosopimus on.
Vetoan myös ammattiliittojen puheenjohtajiin: teidän on pakko ryhtyä keskinäiseen yhteistyöhön sellaisten heikompien työehtosopimuksien lopettamiseksi, joiden soveltamisalalla on parempitasoinen yleissitova työehtosopimus. On kestämätön tilanne ulkoistaa työehtoshoppailutilanteet aina jäsenistön työtaistelulle, kun ratkaisun avaimet löytyvät kuitenkin Teiltä puheenjohtajilta. Yksin ette pärjää, mutta yhdessä Te varmasti pystytte. Olkaa luottamuksen arvoisia ja lopettakaa heikompien työehtosopimuksien solmimiset, jos alalla on parempi yleissitova työehtosopimus.
Lopuksi siteeraisin AKT:n ja Paperiliiton sloganeja yhteen: on tekojen aika, sillä vahvinta on yhteistyö.
Kiitos.
PAUn Leo Harran puhe SAK:n edustajiston kokouksessa 18.11.2021
Hyvät ystävät, toverit.
Suomalainen työmarkkinakenttä on muuttumassa, halusimme tai emme. Työnantaja on heittämässä vanhan sopimusjärjestelmän roskakoriin. Peli on avattu teollisuuden puolella. Halutaan yrityskohtaista tai peräti henkilökohtaista sopimista. Väitetään tavoiteltavan joustavuutta – todellisuudessa halutaan murtaa palkansaajaliike. Pitäisin outona, jos tämä ilmiö jäisi teollisuuteen.
Vaikka työantajien EK muuttikin sääntönsä siten, että sillä ei ole sopimusoikeutta, on selvää, että EK koordinoi taustalta nyt kesken olevaa sopimuskierrosta.
Ikäväkseni on todettava, että SAK:lainen palkansaajaliike ei kummemmin koordinoi.
Ylimalkaan onko meillä yhteistä näkemystä millaista sopimusjärjestelmää haluamme?
Olisiko harkinnan arvoista, jos emme pysty ja halua keskusjärjestötason koordinaatiota, niin pyrkisimme jatkossa yhteisiin organisoituihin liittorypäs -kohtaiseen neuvotteluyhteistyöhön? Ei tämä mikään uusi ajatus ole, mutta osoittaa aloitteellisuutta myös palkansaajaliikkeen suunnalta.
Digitalisaatio tuo uusia haasteita. On alustoihin keskittyviä työn teettämisen malleja: ruoankuljetuksen Wolttia, jakelussa Early Bird -mallia jne.
Digitalisaatio ei pysähdy, emmekä me voi ryhtyä Luddiiteiksi, koneensärkijöiksi.
Edellä mainitut työnteettämismallit vaativat ilman muuta uutta lainsäädäntöä, eivät ihmiset voi olla yritysten työvoimakarjaa.
Myös palkansaajaliike tarvitsee uusia toiminnan muotoja. Digitalisaation pitäisi olla meillä suuri mahdollisuus, johon tarttua. Tähän asti olemme olleet peesaajana.
Digitalisaatio antaa meille mahdollisuuden lopultakin rakentaa kauan keskusteluttanut kaikki alat yhdistävä työttömyyskassakonserni. Minulle sopii, että se rakennetaan, vaikka piakkoin aloittavan A-kassan pohjalle.
Liittoihin ja kassaan liittyminen on mahdollista tehdä helpoksi digitaalisten sovellutusten avulla.
Edunvalvonnassa voimme käyttää digitaalisia viestintäsovellutuksia perinteisen fyysisen luottamusmies edunvalvonnan rinnalla. Se on nuorille helpompaa ja nopeampaa.
Hyvät ystävät, toverit. Ottakaamme aloite taas käsiimme neuvottelujärjestelmän osalta. Käyttäkäämme hyväksi digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet.
Kiitos.