PAU viestii ja uutisoi aktiivisesti
ajankohtaisista asioista.
Seuraa liiton viestintää.
Viestinvälitys- ja logistiikka-alan ja Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelua koskevissa työehtosopimuksissa on sovittu, että osa-aikaisen työntekijän työsopimuksessa työajaksi sovitaan tietty tuntimäärä enintään neljän kalenteriviikon pituisessa työvuoroluettelojaksossa siten, että se on mahdollisimman lähellä todellista tehtäväksi tulevaa työaikaa. Sopimukseen merkityn työajan tulee siis vastata todellisuutta.
Työnantajalla on työsopimuslain 2 luvun 5 §:n mukainen lisätyön tarjoamisvelvoite. Ennen kuin työnantaja voi palkata uuden työntekijän tai tarjota määräaikaiselle työntekijälle jatkoa, tulee osa-aikaiselle työntekijälle tarjota lisätyötä. Lisätöiden tarjoamisessa on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti.
Millaista työtä työnantajan on tarjottava?
Lisätyön tarjoamisvelvoite koskee sellaista työtä, jota osa-aikainen työntekijä voi oman tavanomaisen työsopimuksen mukaisen työnsä lisäksi tehdä. Tämä tarkoittaa, että tehtävien tulee olla sellaisia, joita osa-aikainen kykenee tekemään sekä tehtävien laadun että työaikojen puolesta. Työnantajan ei tarvitse tarjota osa-aikaiselle työntekijälle lisätyötä esimerkiksi silloin, jos sitä on tarjolla sellaisena aikana, kun työntekijä on jo töissä, eikä työvuorosuunnitelullakaan ole mahdollista järjestää asiaa. Lisätyöntarjoamisvelvollisuus ei myöskään tarkoita, että työnantajalla olisi velvollisuutta tarjota ylitöitä.
On hyvä huomata, että myös muu kuin osa-aikaisen tavanomainen työ tai muu kuin työsopimuksen mukainen työ voi tulla kyseeseen. Jos lisätyön vastaanottaminen edellyttää sellaista koulutusta, jonka työnantaja voi työntekijän soveltuvuuteen nähden kohtuudella järjestää, työnantajan on järjestettävä tällainen koulutus.
Suostumus lisätöihin
Lisätyö edellyttää työntekijän suostumuksen. Osa-aikaisella työntekijällä ei siis ole velvollisuutta tehdä lisätöitä, ellei hän ole siihen suostunut.
Suostumuksen lisätyöhön voi antaa joko tiettyä tarjottua työtä koskien tai pidemmäksi ajaksi kerrallaan. Lisätyöstä voi esimerkiksi kieltäytyä toistaiseksi, jolloin työnantajan ei tarvitse tarjota kieltäytyneelle lisätöitä. Tämän kieltäytymisen voi myöhemmin peruuttaa, jos haluaakin että lisätöitä taas tarjotaan.
Jos työnantaja pyytää sinua ilmoittamaan, suostutko jatkossa lisätöihin vai kieltäydytkö niistä, suosittelemme lähtökohtaisesti sitä, että ilmoitat kirjallisesti, että haluat sinulle tarjottavan lisätöitä. Näin säilytät mahdollisuuden sille, että lisätöitä tarjotaan, mutta voit kuitenkin myös kieltäytyä niistä. Järkevää on siis tehdä selväksi, että haluaa lisätyötä tarjottavan silloin kun niitä on tarjolla, mutta samalla ei kuitenkaan ennalta sitoudu mahdollisiin tuleviin lisätöihin.
Sopimustuntien nostaminen
Kuten edellä todettiin, työsopimuksen työtuntimäärän on vastattava todellisuutta. Osa-aikaisen työntekijän kannattaa pitää tarkkaan kirjaa todellisista tehdyistä työtunneista, sillä mikäli työvuorosuunnitelma jatkuvasti ylittyy, tämä tarjoaa mahdollisuuden vaatia suurempaa säännöllistä tuntimäärää tai jopa kokoaikaistusta.
Jatkuva lisätyön tarjoaminen ja tekeminen voi siis johtaa osa-aikaisen työsopimuksessa sovitun tuntimäärän lisäämiseen ja jopa työsuhteen kokoaikaistamiseen. Työnantaja voi tarjota myös määräaikaista työsopimusta suuremmilla työtunneilla.
Sopimustuntien nostamisen osalta osa-aikaisen tulee huomioida, että näiden uusien sopimuksen mukaisen ”lisätuntien” osalta ei ole oikeutta 20 % lisätyökorvaukseen.
Huomioi soviteltu päiväraha
Osa-aikaisella työntekijällä voi olla mahdollisuus soviteltuun työttömyysturvaan, mikäli hänellä on työnantajan aloitteesta osa-aikatyö, jossa työtunteja on enintään 80 % kokoaikaisen työntekijän tunneista. Jotta välttyy ikäviltä yllätyksiltä sovitellun päivärahan maksupäivänä, on hyvä huomioida, että kaikki osa-aikatyön palkalliset ajat kuten vuosiloma, otetaan työaikatarkastelussa huomioon kokonaistyöaikaa laskettaessa. Lisäksi tulee huomioida, että lisätyön tekeminen voi johtaa siihen, että kokonaistyöaika ylittyy, jolloin päivärahaa ei makseta.
Veera Kekäle
lakimies
Pääluottamusmies Vesa-Valtteri Mäkelä teki keväällä Evijärvellä erimielisyyden kolmen työntekijän osalta perusteettomasti tehdyistä määräaikaisista tuntikorotetuista työsopimuksista. Tapauksen taustalla kyse oli siitä, että suunniteltu työn määrä ja sen toteutuma tarkastelujaksolla vuosina 2020-22 ei vastannut pohjalla olevia työsopimuksella olevia tunteja. Tehdyt työtunnit olivat merkittävästi korkeammalla tasolla kuin määräaikaisten sopimusten pohjalla toistaiseksi voimassa olevissa työsopimuksissa.
Neuvottelujen tuloksena työntekijöiden tunteja nostettiin 15:sta 32:een, 20:sta 32:een ja 32:sta 35:een. tuntiin. Eli tunnit saatiin vastaamaan todellisuutta (VVL-tes 3§ 4 mom sekä VVL-tes 3§ 8 ja 9 mom). Samalla työnantaja joutui maksamaan liitolle korvauksia määräaikaisia työsopimuksia koskevista tes-rikkomuksista. Lisäksi pääluottamusmiehelle ei ollut annettu työntekijöiden työsuhteeseen liittyviä tietoja työehtosopimuksen (VVL-tes luottamusmiessopimus 7§) mukaisesti. Työntekijät saivat tes-rikkomuksesta myös henkilökohtaisia vahingonkorvauksia.
Juha Pöyry