PAU viestii ja uutisoi aktiivisesti
ajankohtaisista asioista.
Seuraa liiton viestintää.
PAUn jäsenillä on jäsenetuna arvokas oikeusapu. Tyypillisimmät tapaukset, jotka päätyvät oikeuteen liittyvät työsuhteen päättämiseen, palkkasaataviin ja työehtosopimuksen tulkintariitoihin. Liiton lakimies Veera Kekäle vastaa kysymyksiin oikeusavusta.
Kuinka jäsenen tulee menetellä, kun työsuhteessa tulee ongelmia?
Suosittelen ottamaan asian esille mahdollisimman pian. Lisäksi on tärkeää säilyttää asiaan liittyvä materiaali, kuten työsopimus ja palkkalaskelmat.
Yleensä kannattaa aloittaa keskustelemalla asiasta ensin oman esihenkilön kanssa. Monesti ongelmat voivat ratketa suoraan työpaikalla. Jos asia ei etene tai tarvitsee tukea, ota yhteyttä luottamusmieheen tai pääluottamusmieheen. Ja jos asia liittyy jollain tapaa työkykyyn tai työsuojelullisiin asioihin, työsuojeluvaltuutettuun kannattaa olla yhteydessä.
Työehtosopimuksen soveltamisesta syntyvät erimielisyydet käsitellään työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti, eli ne pyritään ensin ratkaisemaan paikallisesti esihenkilön ja luottamusmiehen välillä. Jos asiaa ei saada paikallisesti ratkaistua, se voidaan saattaa alueellisen pääluottamusmiehen neuvoteltavaksi ja siitä vielä edelleen valtakunnallisen pääluottamusmiehen pöydälle. Mikäli asiaan ei saada ratkaisua vielä valtakunnallisellakaan tasolla yrityksessä, se tulee viime kädessä liittojen (PAUn ja työnantajaliitto Paltan) neuvoteltavaksi. Sen sijaan, jos asia ei liity työehtosopimukseen, vaan kysymys on esimerkiksi työsuhteen purusta, asiassa ei tarvitse noudattaa työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä, eli tapaus voidaan ottaa suoraan käsiteltäväksi liiton toimistolle.
Liiton toimisto on jäseniä varten ja tänne voi aina olla matalalla kynnyksellä yhteydessä. Ja meillä on myös jäseniä, joiden työpaikoilla ei ole edunvalvojia - esimerkiksi vuokratyöfirmoissa ei aina ole luottamusmiestä, eli silloin liiton toimisto on oikea osoite.
Miksi kannattaa yrittää sopia ennen oikeudenkäyntiä?
Kun jutut tulevat pöydälleni, ne eivät aina johda oikeustoimiin. Juttuja saadaan myös työnantajan kanssa sovittua. Tämä on yksi olennainen osa työtäni.
Erimielisyyksissä ensisijainen lähtökohta onkin päästä neuvottelutulokseen. Oikeusprosessit saattavat kestää vuosikausia, eikä koskaan voi varmuudella tietää mikä lopputulos lopulta on. Tuomioistuimessa jommastakummasta osapuolesta tulee yleensä voittaja ja toisesta häviäjä, mutta neuvottelulla voidaan päästä lopputulokseen, jossa kaikki voittavat jotain. Sopimalla voidaan päästä myös erilaisiin ratkaisuihin, kun tuomioistuimessa puhutaan ainoastaan rahasta. Esimerkiksi jos työnantaja on päättänyt työsuhteen laittomasti, niin tuomioistuin ei voi koskaan määrätä työnantajaa ottamaan työntekijää takaisin. Mutta neuvotellen sellaisestakin on mahdollista sopia. Tämä on sopimisen yksi potentiaalinen hyöty.
Jos sopimukseen oltaisiin pääsemässä, käyn jäsenen kanssa keskustelun mahdollisen sovinnon sisällöstä ja muistutan kahdesta asiasta – ensinnäkin tuosta oikeusprosessien kestosta ja toisaalta siitä, että oikeusprosessi ei koskaan ole satavarma voitto, vaan aina on olemassa se riski, että juttu hävitään tuomioistuimessa. Näistä asioista on tärkeää keskustella rehellisesti, että jäsen osaa tehdä päätöksen siitä, tarttuuko sovintotarjoukseen vai hakeeko liiton oikeusapua. Tämä ei toki tarkoita sitä, että huonoihin tarjouksiin kannattaisi tarttua. Vastaan tulee usein myös niitä tilanteita, joissa sovinto ei ole mahdollinen tai työnantajan tarjoama sovinto on niin laiha, etten voi suositella siihen tarttumista.
Miten tulee toimia, jos haluaa liitolta oikeusapua?
Jos asiaa ei saada neuvotteluteitse ratkaistua, tulee pohdittavaksi asian vieminen tuomioistuimeen. Jokaisella jäsenellä on oikeus hakea liiton oikeusapua. Käytännössä oikeusapu tuomioistuimeen tarkoittaa sitä, että liitto nostaa jutun tuomioistuimessa työnantajaa vastaan ja maksaa oikeudenkäynnin kustannukset.
Liiton sääntöjen mukaan oikeusavun saaminen edellyttää pääsääntöisesti sitä, että jäsen on kuulunut liittoon puoli vuotta ennen työriidan sattumista ja jäsenvelvoitteet ovat kunnossa. Erityisestä syystä liittohallitus voi poiketa tästä pääsäännöstä.
Oikeusapua voi hakea oman ammattiosaston kautta tai vaihtoehtoisesti liittohallitus voi ottaa asian käsiteltäväksi myös asiaa hoitavan liiton toimihenkilön lausunnon perusteella.
Oikeusapu pitää hakea ennen kuin oikeudenkäynti aloitetaan. Jos oikeudenkäynti on aloitettu ennen kuin on päätetty asian ottamisesta liiton oikeusavun piiriin, myönnetään avustusta vain poikkeustapauksessa.
Mitkä tekijät vaikuttavat siihen, myönnetäänkö oikeusapua?
Liittohallitus arvioi jokaisen oikeusapupyynnön tapauskohtaisesti. Oikeusavun saamiseen vaikuttavat jutun faktat eli se, mitä on tapahtunut ja millaisia todisteita löytyy, sekä tietenkin jutun juridiikka eli se, miten tapauksen faktat istuvat lakipykäliin ja työehtosopimuksen kirjauksiin.
Säännöllisesti tulee vastaan tapauksia, joissa jäsen kokee tulleensa kohdelluksi työpaikalla epäoikeudenmukaisesti, mutta aina jutusta ei löydy sellaista juridista kulmaa, jonka nojalla jutulla olisi juridisia menestymismahdollisuuksia tuomioistuimessa. Kaikki epäoikeudenmukaisuudet eivät valitettavasti ole laittomia.
Mitä oikeusapu kattaa?
Liiton oikeudellinen neuvonta ja oikeusapu tuomioistuimeen koskee työsuhteeseen liittyviä tapauksia. Jos jäsenelle myönnetään oikeusapu, liitto maksaa kaikki oikeudenkäyntiin liittyvät kulut. Poikkeuksena tästä ovat jäsenen henkilökohtaiset kulut, jotka aiheutuvat esimerkiksi matkustamisesta oikeuden istuntoon.
Joillain liitoilla on oikeusavussa omavastuuosuus tai korvauskatto, jonka ylimenevän osan kuluista jäsen joutuu maksamaan omasta pussistaan. PAUn oikeusapu on tässä suhteessa merkittävästi parempi, sillä meillä ei tällaisia omavastuita tai korvauskattoja ole. Mikäli oikeusjuttu hävitään ja tuomioistuin määrää jäsenen vastaamaan myös vastapuolen oikeudenkäyntikuluista, liitto maksaa siis myös nämä kulut täysimääräisinä.
Jos oikeusapu myönnetään, juttua ajaa joko PAUn lakimies tai sitten ulkopuolinen PAUn osoittama työoikeuteen erikoistunut asianajaja.
Mitkä ovat tavallisimpia tapauksia, joita on viety oikeusasteisiin?
Viime aikoina tyypillisimpiä ovat olleet tapaukset, joissa työnantaja on päättänyt työntekijän työsuhteen lainvastaisesti. Muita yleisimpiä teemoja ovat palkkavaateet ja työehtosopimuksen tulkintariidat.
Mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että kantajan asia menestyy oikeudessa?
Kuten aiemmin jo mainitsin, keskeisiä asioita ovat tietenkin jutun juridiikka sekä tapauksesta saatava näyttö, eli esimerkiksi kirjalliset todisteet ja todistajankertomukset.
Mitkä ovat olleet merkittävimpiä oikeusvoittoja viime aikoina?
Esimerkeiksi voisin nostaa mainosjakajien palkkasaatavia koskevat prosessit sekä korkeimman oikeuden ratkaisun Tampereen taukojuttuun, jossa oli kyse työsuhteen ehtojen vakiintumisesta. Taukojutun ennakkoratkaisu selkeyttää vastaavien tapausten oikeustilaa ja sillä voi olla merkittävä vaikutus myöhemmille tuomioistuinratkaisuille. Voitto Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen yleissitovuutta koskevassa riidassa on ollut tälle alalle myös merkittävä asia.
Mitkä ovat merkittävimpiä vireillä olevia oikeustapauksia?
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa (EIT) on käsittelyssä vuodelta 2015 peräisin oleva tapaus, jossa työnantaja poisti työpaikalta työntekijöitä ja pidätti heiltä palkkaa, kun he noudattivat liiton päättämää perehdytyskieltoa. Juttu voitettiin käräjillä ja hovissa, mutta hävittiin korkeimmassa oikeudessa äänestysratkaisulla. Katsomme, että tuomio on ristiriidassa ILO:n sopimusten takaamaan järjestäytymisvapauden ja siten myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen kanssa. Tämä on merkittävä juttu. Suomalaisen työoikeusjutun käsittely EIT:ssä on harvinaisuus.
Toinen juttu mikä on pakko mainita, on käynnissä oleva oikeusprosessi SOL Logistiikkapalveluita vastaan. SOL käyttää Postille vuokraamiensa vuokratyöntekijöiden työsuhteissa toista, heikompaa työehtosopimusta, jota ei ole tehty vuokratyöhön. Katsomme, että tämä on lain ja vuokratyödirektiivin vastaista ja että PAUn työehtosopimusta on noudatettava. Kyseinen juttu on tällä hetkellä hovioikeudessa.
Miksi oikeusprosessit kestävät niin kauan, jopa vuosia?
Tuomioistuimet ovat aliresursoituja ja juttuja on paljon. Koronan aikana tuli myös jutturuuhkaa. Suomi on saanut EIT:ltä tuomioita liian pitkään venyneistä oikeudenkäynneistä.
Mistä oikeudenkäyntikulut muodostuvat ja kuinka kallista olisi ajaa juttuja yksin?
Summille ei ole mitään kattoa. Oikeudenkäynneissä isoimmat kulut aiheutuvat asiamiehen palkkioista, jotka riippuvat asian vaatimasta työmäärästä ja laadusta, mutta yleensä käytetään tuntilaskutusta, tyypillisimmin noin 200 euroa per tunti. Palkkioissa voi olla suuria eroja. Nyrkkisääntönä voinee pitää 10 000 euroa per oikeusaste ja pahimmassa tapauksessa vastapuolen kulut päälle, jos häviää jutun eli 20 000 euroa. Ja samat summat muissa oikeusasteissa, hovissa ja korkeimmassa, jos sinne mennään. Mutta tosiaan, vaihtelua on paljon eikä mitään kattosummaa ole.
Työntekijöillä on myös kotivakuutuksia, joihin saattaa kuulua oikeusturvavakuutus. Kattavatko ne työsuhderiitoja?
Oikeusturvavakuutuksista on yleensä suljettu työriidat kokonaan ulkopuolelle. Ja toisaalta oikeusturvavakuutuksissa on usein omavastuu ja maksukatto, kun meillä ei omavastuuta ja kattoa ole.
Teksti ja kuva: Juha Pöyry
Lisää aiheesta:
Yt-lain rikkominen maksoi Avarnille yli 219 000 euroa
Vuokratyötapaus hovioikeuden arvioitavana
Mainosjakaja voitti taas jakeluyhtiön
Jäsenyys kannattaa-taukokäytäntöjä koskeva oikeustaisto päättyi työntekijöiden voittoon