PAU viestii ja uutisoi aktiivisesti
ajankohtaisista asioista.
Seuraa liiton viestintää.
Työssä käyvien eläkeläisten määrä on kasvussa. Yleisintä työnteko on asiantuntijatehtävissä, mutta se on lisääntynyt kaikilla aloilla. 69-vuotias postinjakaja Ari Hartonen on ollut vanhuuseläkkeellä viisi vuotta, mutta päätti tehdä vielä keikkaa postille.
Suomessa 12 prosenttia 63–67-vuotiaista vanhuuseläkeläisistä käy töissä, kertoo Eläketurvakeskuksen tilasto vuodelta 2022. Vuodesta 2007 määrä on noussut 4 prosenttiyksikköä.
Ilmiön tärkein selittäjä ei ole eläkkeiden pienuudesta johtuva toimeentulon vaikeus.
– Työssä käyvillä vanhuuseläkeläisillä mediaanieläke on yli kahden tonnin, kun koko ikäryhmällä se on noin 1700 euroa kuussa. Heillä on myös ollut pitkät ja keskeytymättömät työurat. Eläkeikäiset ovatkin keskimäärin terveempiä ja työkykyisempiä kuin ennen. Mutta jos työura on ollut rikkinäinen, harva jatkaa enää eläkkeellä, sanoo kehityspäällikkö Jari Kannisto Eläketurvakeskuksesta.
Helsingissä asuva 69-vuotias postinjakaja on ollut vanhuuseläkkeellä viisi vuotta, mutta tehnyt määräaikaisella työsopimuksella vuosiloma- ja sairauslomasijaisuuksia.
– Ensimmäiset neljä vuotta olin lähes kokoaikaisena, nyt tämän vuoden aikana työt ovat vähentyneet. Koen itseni etuoikeutetuksi, kun olen saanut jatkaa työelämässä. Onneksi työnantaja ei ole vaatinut kolmekymppisen maratoonarin suorituskykyä, vaan vähän varttuneempikin pärjää.
Hartosen ura postilaisena alkoi vuonna 1975 Pihlajamäessä. Hän toimi aikanaan luottamusmiehenä, jonkin aikaa esimiehenäkin. Vuodesta 2000 hän työskenteli Kontulassa ja jatkoi siellä myös jäätyään eläkkeelle.
– Viimeiset pari kuukautta olen ollut Herttoniemessä, ja kuluneen vuoden aikana on ollut myös muutama pistokeikka Malmilla ja Puistolassa.
Teksti: Mikko Nikula
Kuva: Juha Pöyry
Koko jutun voit lukea joulukuun Reitti-lehdestä. Lehti ilmestyy 11.12.2024.